Ajankohtaista

Taivassalosta on ostettu ja suojeltu noin kahdeksan hehtaarin Järvenranta-niminen metsäalue, joka sijaitsee maamme monimuotoisimmalla kasvillisuusvyöhykkeellä lounaisimmassa Suomessa.

Luonnonperintösäätiö on äskettäin saanut lahjaksi kolme palstaa Ounasjoen varrelta Kittilän kunnasta. Palstoista kaksi sijaitsee mielenkiintoisella Karjarannan alueella aivan Kittilän kirkonkylän vieressä.

Alkuvuosi on ollut Luonnonperintösäätiölle ennätyksellinen: pelkästään tammikuussa on saatu suojeluun kuusi uutta aluetta ja tekeillä on useita suojelullisesti tärkeitä kauppoja. Yksityisten lahjoitusten määrä on kasvussa, ja uutena asiana toiset säätiöt ovat lähteneet tukemaan Luonnonperintösäätiötä sen tärkeässä suojelutyössä.

Säätiö osti äskettäin Jämsästä Kertteen kylästä kaksi vierekkäistä metsäaluetta, Takkulan ja Aittopään, jotka sijaitsevat Aittojärven rannalla. Uuden noin kahdenkymmenen hehtaarin suojelualueen nimeksi tulee Rotkovuori.

Luonnonperintösäätiö on hankkinut suojelualueeksi reilun kahdenkymmenen hehtaarin kokoisen rantametsän Vuokkijärven Niemenkankaalta Suomussalmelta. Niemenkangas on säätiön seitsemäs suojelualue Kainuussa.

Luonnonperintösäätiö hankki Pohjois-Karjalasta metsätilan, josta tulee säätiön toistaiseksi itäisin suojelualue. ”Säätiön suojelemana Öllölä säilyy tulevinakin vuosisatoina luonnon monipuolisena turvapaikkana”, vakuuttaa säätiön suojelujohtaja Anneli Jussila.

Huhtikuussa kuolleen Pentti Linkolan muistometsäkeräys jatkuu ja siihen toivotaan yhä lahjoituksia. Muistometsä pyritään hankkimaan vuonna 2021.

Syksyn aikana Luonnonperintösäätiö on saanut lahjaksi kaksi aluetta, toisen Uudeltamaalta Snappertunasta Gästans-nimisestä saaresta ja toisen Sevettijärveltä Inarista.

Luonnonperintösäätiön hallitus on valinnut säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi Pepe Forsbergin, MBA. Hän aloittaa tehtävässään 1.12.2020. Luonnonperintösäätiön pitkäaikainen toiminnanjohtaja Anneli Jussila jatkaa säätiössä suojelujohtajan roolissa.

Partioaitan Luonnonperintösäätiölle lahjoittama Ympäristöbonus, 55 313 euroa, kohdennettiin Keitaan metsään, josta tulee Partioaitan nimikkometsä.

Luonnonperintösäätiö ja WSOY ovat perustaneet kirjailija Kirsi Kunnaksen kunniaksi Ylöjärvelle Tiitiäisen metsä -nimisen suojelualueen, johon kerätään rahaa lahjoituksilla ja Tiitiäisen metsä -lahjakokoelmalla.

Luonnonperintösäätiö osti äskettäin Salon kaakkoispuolelta mielenkiintoisen alueen, joka koostuu metsäisestä vuoresta ja vehreistä vuorenrinteistä.

Luonnonperintösäätiö on hankkinut metsäyhtiö Tornatorilta reilun kymmenen hehtaarin lisäosan Kajaanin Otanmäessä sijaitsevaan Syväjoensalon suojelualueeseensa. Lisäosan myötä suojellun kokonaisuuden pinta-ala nousi viiteenkymmeneen hehtaariin.

Luonnonperintösäätiö osti syyskuussa Kauhavalta Huhmarneva-nimisen noin seitsemänkymmenen hehtaarin suoalueen. Alue ostettiin Vapolta ja kauppaa rahoitettiin Pohjanmaan suokampanjan tuottamilla varoilla.

Suomen pelialan sisällä syntynyt hanke Pelimetsä teki Luonnonperintösäätiölle merkittävän lahjoituksen, jolla säätiö osti ja suojeli yhteensä 134 hehtaaria monimuotoista metsää.

Luonnonperintösäätiö julkaisi viime viikolla tiedotteen, jossa etsittiin metsänvartijoita säätiön suojelualueille. Hakemuksia saapui muutamassa päivässä niin paljon, ettei enempää hakemuksia toistaiseksi oteta vastaan.

Luonnonperintösäätiö osti kesäkuussa moni-ilmeisen metsäalueen Pirkanmaalta. Suden metsäksi nimetty alue sijaitsee Pälkäneen Korkeusvuorella.

Luonnonperintösäätiön puheenjohtajaksi on valittu Matti Aalto. Aallolla on pitkä kokemus luonto- ja ympäristöasioista muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton ja BirdLife Suomen järjestötehtävien kautta.

Luonnonperintösäätiö osti keväällä Haminasta Onkamaan kylästä monipuolisen metsätilan, joka nimettiin Lehtorannaksi eli Kirkkopolun metsäksi.

Luonnonperintösäätiö osti äskettäin Noormarkun Lassilasta metsä- ja suoalueen, joka kiertää hevosenkengän muotoisena kaunista, erämaista Vähä Särkijärveä.

Luonnonperintösäätiö on saanut lahjaksi viehättävän metsäalueen Jämsästä Lahnajärven koillisrannalta.

Luonnonperintösäätiön perustaja, suomalaisen luonnonsuojelun suuri vaikuttaja ja uranuurtaja, luonnon rakastaja Pentti Linkola kuoli sunnuntaina 5. huhtikuuta kotonaan Sääksmäen Ritvalassa. Luonnonperintösäätiö kunnioittaa perustajansa elämäntyötä ja käynnistää muistokeräyksen.

Luonnonperintösäätiö sai loppuvuodesta 2019 lahjoituksena kauniin yli satavuotiaan rantakuusikon Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärvi Pyhäjärven rannalta. Alueen lahjoittaneen Juhani Tolosen harras toive oli, että metsä säilyy tulevillekin sukupolville.

Luonnonperintösäätiö saa 55 313 euron lahjoituksen Partioaitalta. Summa on puolet Partioaitan lahjoittamasta Ympäristöbonuksesta, joka jaetaan Luonnonperintösäätiön, John Nurmisen Säätiön ja Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen kesken.

Menneiden sukupolvien työn muistomerkkejä suojeltiin Kainuun pohjoisosissa Puolangalla, kun Luonnonperintösäätiön omistukseen siirtyi syksyllä kaksi entistä suoniittyä. Kiiminkijoen latvavesiin kuuluvan Pirttijoen varressa olevan Nauruniemen pinta-ala on 18,8 hehtaaria ja Kainuun vaarajakson tyvellä sijaitsevan Teerisuon 19,4 hehtaaria.

Polveilevaa kalliomännikköä ja valoisina hohtavia jäkälähuippuja, rinteillä tummanpuhuvana seisovaa kuusimetsää joukossaan pökkelöitä, keloja, vanhoja rauduskoivuja ja vaahteraa. Monimuotoista aarniometsää sellaisena miksi se luonnon huomassa kasvaa. Tällainen on Luonnonperintösäätiön uusin suojelualue, Keuraanmäki Pusulassa neljän kilometrin päässä Karkkilasta. Sen lahjoittivat säätiölle elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja hänen vaimonsa Paula Oinonen.

Luonnonperintösäätiö sai hiljattain arvokkaan lahjan. Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla asuva Heino Jokelainen lahjoitti säätiölle 30,5 hehtaarin osaan kotitilastaan luonnonsuojelualueeksi. Lahjakirjan mukaan Luonnonperintösäätiö sitoutuu varmistamaan, että alueella on lainmukainen suoja viimeistään vuoden kuluessa lahjoituspäivästä.

Kiihtyvä ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat kaksi maapallon polttavinta ympäristökysymystä. Metsien, soiden ja muiden hiiltä varastoivien elinympäristöjen suojeleminen auttaa molempien kysymysten ratkaisemisessa.

Valtion Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja on innostanut yksityishenkilöitä suojelemaan suomalaista luontoa kuluneena vuonna. Luonnonperintösäätiön kautta luontolahja-alueita kampanjaan saatiin noin 540 hehtaaria, mikä on säätiön 22-vuotisen historian suurin suojelun piiriin saatettujen alueiden määrä vuoden aikana. Kaikille alueille on haettu pysyvä rauhoitus luonnonsuojelulailla.

Luonnonperintösäätiö osallistuu valtion Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan vahvasti. Säätiö on lahjoittajiensa ansiosta saanut tähän mennessä hankittua luontolahjakampanjaan soveltuvia suojelualueita 456 hehtaaria. Uusia aluekauppoja on sovittuna ja säätiö etsii lisää vanhoja metsiä erityisesti Etelä-Suomesta. Myös luonnontilaisia suoalueita halutaan lisää suojelun piiriin.

Säätiön juhlakirjan 1. painos myytiin loppuun 8 kuukauden aikana. Nyt kirjaa on taas saatavilla, uusi painos on ilmestynyt heinäkuun alussa. Kirjan tuotto menee kokonaisuudessaan säätiön luonnonsuojelutyöhön.Yli 200-sivuiseen kuvitettuun teokseen sisältyy artikkelien ja esseetyyppisten kirjoitusten lisäksi säätiön suojelualueiden esittelyjä.

Maaliskuun 28. päivä vietetään vuotuista hiisienpäivää, jolla kunnioitetaan suomalaisen kansanperinteen tuntemia pyhiä luonnonpaikkoja eli hiisiä. Hiisienpäivänä julkistetaan Taivaannaula ry:n ja Luonnonperintösäätiön yhteistyön alkaminen. Yhteystyön tarkoituksena on suojella suomalaista kulttuuriperintöä ja luonnonperintöä hankkimalla hiisipaikkoja Luonnonperintösäätiön omistukseen.

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola lahjoitti Vatikaanin vierailullaan 18.1.2016 paavi Franciscukselle kymmenen aarin (1000 m2) palan Tomteskogin ikimetsää Porvoossa.

Sydämellinen kiitos lahjoittajillemme, suojelutyötämme tukeneille ja yhteistyökumppaneille.Luonnonperintösäätiö täytti 20 vuotta ja juhlisti merkkivuottaan monin tavoin. 

Luonnonperintösäätiö täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kahden vuosikymmenen aikana säätiö on suojellut 50 aluetta eri puolilla Suomea, yhteensä lähes tuhat hehtaaria.Juhlavuotensa kunniaksi säätiö julkaisee kirjan Turvapaikkoja elämälle. Yli 200-sivuiseen kuvitettuun teokseen sisältyy artikkelien ja esseetyyppisten kirjoitusten lisäksi säätiön suojelualueiden esittelyjä.

Ilveksenpojat kisailevat pesäluolan lähistöllä, näätä livahtaa puiden varjoon, hontelot peuran- ja hirvenvasat laiduntavat emon turvissa, mäyrät makoilevat sylityksin toistensa turkkia siistien. Metsän eläinten arkisia puuhia Sorklonvainion suojelualueella ja sen liepeillä.Raumalaisen Hannu Rantalan riistakameroiden kautta pääsemme vieraisille metsään.