Luonnonperintösäätiö sai äskettäin ostettua toistaiseksi itäisimmän metsänsä sekä siihen kuuluvan luhdan Ilomantsin Nuorajärven Muokonsaaresta. Uusi 18 hehtaarin suojelualue nimetään Orjanruususaareksi luhtaan sijoittuvan erikoisen pikkusaaren mukaan.

Saaripalstan myi säätiölle ilomantsilainen Aleksi Kärkkäinen, joka asuu osan vuotta ekologisin periaattein tässä suuressa ja luonnonihanassa saaressa. Muokonsaaren erottaa mantereesta jo ammoin kaivettu niin kutsuttu Pontuksen kanava.

Orjanruususaaren suojelualueella luontotyypit vaihtelevat mielenkiintoisesti. Pohjoispuolella saaren korkeimmilla kohdilla kasvaa mäntyvaltaista puustoa, kun taas etelärinteessä ja rannan tuntumassa metsä on vanhempaa, rehevää ja paikoin lehtomaista. Siellä metsä hämärtyy ja monipuolistuu: mustikkaisella maalla kasvaa havisevia haaparyhmiä, suuria kääpäisiä koivuja ja mahtikuusia. Vielä alempana maasto muuttuu tulvavaikutteiseksi, luonnontilaiseksi luhdaksi. Näillä seuduin esiintyy monipuolista luhtakasvillisuutta, kuten saroja, siniheinää, luhtakuusiota, kurjenjalkaa ja ranta-alpia.

Nuorajärvi on säännöstelemätön luonnonjärvi, johon Vuoksen vesistön latvajokiin kuuluva Koitajoki laskee. Järvi on luokiteltu vedenlaadultaan erinomaiseksi. Nuorajärvessä sijaitsee muitakin suojeltuja saaria ja saaripalstoja, kuten Korpisaari ja Reposaari. Lisäksi suojeluun on tulossa osa Jänissaarta, ja myös Nuorajärven ranta-alueita on suojelun piirissä.

”Orjanruususaaren suojelu tuo Ilomantsin luonnonsuojeluun tärkeän lisän paikoin lehtomaisen rehevyytensä ja monimuotoisuutensa ansiosta”, toteaa Luonnonperintösäätiön kampanjoista vastaava suojelujohtaja Anneli Jussila.

Orjanruususaaren rauhoittaminen vie Luonnonperintösäätiön helmikuussa avaamaa Suojele pala Itä-Suomea -kampanjaa merkittävän askeleen eteenpäin. Aiemmin tänä vuonna kampanjan tiimoilta on suojeltu alueita Kiteeltä, Nurmeksesta ja Juuasta.

”Pidän tärkeänä sitä, että Luonnonperintösäätiö sai suojelun piiriin alueen juuri Ilomantsista, jossa muut suojelualueet sijaitsevat enimmäkseen karuilla mailla ja jonka hieno luonto ansaitsisi lisää suojelua – jo kulttuuriperinnönkin tukemiseksi. Sijaitsevathan Ilomantsissa ehkä tärkeimmät kalevalamittaisen runolaulun maisemat.”