Ilveksenpojat kisailevat pesäluolan lähistöllä, näätä livahtaa puiden varjoon, hontelot peuran- ja hirvenvasat laiduntavat emon turvissa, mäyrät makoilevat sylityksin toistensa turkkia siistien. Metsän eläinten arkisia puuhia Sorklonvainion suojelualueella ja sen liepeillä.

Raumalaisen Hannu Rantalan riistakameroiden kautta pääsemme vieraisille metsään, tutustumaan isompaan isäntäväkeen, joka yleensä – viisaasti – karttaa ihmisvieraitaan.

Hannu Rantalalla on jo kymmenen vuotta ollut Pyhärannan metsissä riistakameroiden verkosto taltioimassa hetkiä nisäkkäiden ja lintujen elämänpolusta.

– Luonnon puolesta tätä teen. Olen aina liikkunut paljon metsässä ja tallentanut hetkiä ”korvien väliin”. Jo parikymmentä vuotta sitten alkoi itää ajatus metsien eläinyhteisön kuvaamisesta. Kameraverkostoa aloin rakentaa kymmenisen vuotta sitten, kertoo Hannu Rantala.

Vuosien varrella on tultu tutuiksi. Ilvesten sukupuusta on piirtynyt ainakin muutama oksa, eikä ilvesemo Nykerönenäkään Hannun hajua hätkähdä. Nimet on annettu vain yksilöiden erottamiseksi, kesyyntyneitä eläimet eivät ole ja sitä vältetään.

Kuvasadon perkaaminen on aina kiinnostavaa. Vastaus kysymykseen sykähdyttävimmästä löydöstä tulee empimättä:

– Ilvesneloset! Siinä ne telmivät, neljä ilvespentua. Tippa tuli silmään, kuvailee Hannu yhtä pitkän kuvausprojektin kohokohdista.

Hannu Rantalan riistakameraseurannasta kiinnostuivat myös Luonnonvarakeskuksen riistatutkijat, joiden DNA-tutkimusten avuksi osa kameroista on valjastettu muutama vuosi sitten.

Käy sinäkin kurkistamassa Sorklonvainion seudun salattuun elämään! Linkkejä videoihin ja kuvagalleriassa kuvaotoksia videoista:
Elämää Sorklonvainiossa