Luonnonperintösäätiö ja Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys allekirjoittivat sopimuksen Kuusamon Kuusingissa sijaitsevien rantametsien ja vesialueiden suojelemiseksi. Kuusinkijoen ja Piilijoen uomaa, sekä joen viereisiä rantametsiä suojellaan Myllykosken voimalaitoksen ylä- ja alapuolelta yhteensä noin viiden kilometrin matkalta. Samalla allekirjoitettiin toinen sopimus Koskienergia Koskivoima Oy:n, Kuusinkijoki kuntoon ry:n ja Luonnonperintösäätiön välille tukemaan hankkeen esisopimusta.

”Luonnonperintösäätiö ottaa aktiivisen roolin Kuusinkijoki-hankkeessa ja mahdollistaa alueen rantametsien sekä vaelluskaloistaan tunnettujen virtavesien saattamisen suojelun piiriin”, sanoo Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg.

Luonnonperintösäätiön edustaja ottaa paikan hankkeen ohjausryhmässä, joka tähtää aiemmin vapaana virranneen Piilijoen avaamiseen vaelluskalaväyläksi.

”Kyseessä on mittava projekti, jonka tarkoituksena on metsien suojelun lisäksi avata ja ennallistaa taimenestaan kuulun vesiekosysteemin vaelluskalareittejä Myllykosken vesivoimalaitoksen lähettyvillä”, Forsberg jatkaa innostuneena projektikuvaustaan.  

Tarkoitus on ohjata joen virtaamaa Myllykosken voimalaitoksen takia pitkään kuivana ollutta Piilijokea pitkin takaisin pääuomaan. Parannus mahdollistaa taimenen esteettömän pääsyn joen yläjuoksun kutualueille ja kohentaa virtavesiekosysteemin tilaa myös muille eliöille, kuten pohjaeläimille ja vesisammalille.

Kuusinkijoki on kansallismaisemana tunnetun Oulankajoen sivujoki ja yksi Suomen ainoista vesistöistä, jossa erittäin uhanalainen järvitaimen edelleen lisääntyy luonnollisesti. Joen luonnonmukainen virtaama ja taimenen nousu joen yläosille halutaan turvata, koska taimenen kanta on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana heikentynyt aikaisemmista vaelluskalojen elinolojen kohentamiseen tähtäävistä hankkeista huolimatta.

”Kuusinkijoki-hanke saa tarvitsemansa avun ja osaamisen Luonnonperintösäätiön kautta. Tuntuu todella hienolta, että voimalaitoksen läheiset rannat suojellaan, kun vaihtoehtona oli mökkitonteiksi muuttaminen”, toteaa Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja Matti Aikio.

Kuusingista löytyy taimenen ohella myös muita huomattavia luontoarvoja. Joen raita-, koivu- ja haapavaltaiset rantametsät ovat saaneet kasvaa 50-luvulta lähtien maankäytöltä rauhassa ja niihin on alkanut muodostua runsaasti lahopuuta. Alueella humisee myös havupuuvaltaisia metsiköitä, jotka ovat kuukkelin ja erittäin uhanalaisen hömötiaisen elinpiiriä. Kuusinkijoki-hankkeessa on tarkoitus paitsi suojella monimuotoisia rantametsiä, myös kartoittaa vanhojen kosteikkojen palauttamista alueelle.  

Luonnonperintösäätiön keräys Kuusinkijoen ja Piilijoen rantametsien suojelemiseksi on avattu ja se on voimassa vuoden 2023 loppuun. Keräykseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa tai lahjoittamalla suoraan Luonnonperintösäätiön keräystilille. Tarkemmat ohjeet löytyvät Luonnonperintösäätiön kampanjasivuilta osoitteesta https://luonnonperintosaatio.fi/kampanjat/kuusinki