Pelastetaan Ylä-Lapin ikimetsät

Luppoa Tsiutalla, Kuva Ari-Pekka Auvinen

Ylä-Lapissa, saamelaisten kotiseudulla, sijaitsevat Euroopan viimeiset koskaan hakkaamattomat luonnonmetsät. Näissä metsissä yksittäisten aihkimäntyjen ikä voi nousta jopa 800 vuoteen, ja keloissa ja maapuissa on varastoituneena tuhansia vuosia metsän historiaa. Osa näistä metsistä on suojeltu, mutta paljon ainutlaatuisen arvokasta ja villissä kauneudessaan vaikuttavaa luontoa on vielä suojelematta. Lapin ikimetsät tarjoavat kodin useille pohjoisen karuihin oloihin sopeutuneille vanhan metsän lajeille, joiden elinolosuhteita heikentävät mm. ilmastonmuutos ja elinympäristöjen pirstoutuminen.

Pohjoisen paikallisille asukkaille, matkailijoille sekä matkailuyrityksille luonnonmetsillä on suuri virkistysarvo. Perinteiselle poronhoidolle ne ovat pääasiallisia porojen ruokailu- ja vasomisalueita. Vanhojen metsien puilla kasvava luppojäkälä on erittäin tärkeää talviravintoa, etenkin kevättalven teräshankien aikaan, jolloin porot eivät pysty kaivamaan ravintoa hangen alta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jäkälä usein jäätyy tai homehtuu, jolloin luppo jää ainoaksi ravinnoksi luonnossa.

Ylä-Lapin vanhoja metsiä uhkaavat suojelualueiden ulkopuolella monin paikoin hakkuut. Ilmaston lämpenemisen myötä puuston kasvu kiihtyy ja myös metsäsijoittajat alkavat nähdä Ylä-Lapin metsät taloudellisesti kiinnostavina kohteina. Alueen suurilla yhteismetsillä on paineita tuottaa tulosta osakkailleen. Joillakin alueilla on myös toistuvasti metsäkiistoja esimerkiksi Suomen valtion ja poronhoitajien välillä.

Erityisesti vanhoja luppometsiä olisi tärkeää saada enemmän suojelun piiriin. Luppojäkälää esiintyy eniten yli 150-vuotiaissa metsissä puiden rungoilla ja oksistoissa. Lupot ja luppometsiin kuuluvat naavat ovatkin tärkeitä vanhan metsän indikaattorilajeja. Tutkimukset osoittavat, että metsänhakkuut vähentävät monin tavoin lupon esiintymistä: puiden kaataminen tuhoaa lupon kasvualustan, minkä lisäksi hakkuut vaikuttavat jäljellä olevan puuston osalta valoisuuteen sekä mikroilmastoon, kuten tuulisuuteen. Hakatun luppometsän uusiutuminen vie aikaa sadan vuoden molemmin puolin.

EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan kaikki jäljellä olevat iki- ja aarniometsät. Suomessa lähes kaikki suojelemattomat ikimetsät sijaitsevat Lapissa, valtaosa Ylä-Lapissa. Ylä-Lapin metsien kohtalo liittyy myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten kulttuurin säilymiseen. Perinteisen porotalouden, paikkoihin liittyvän kulttuuriperinnön, luonnontuotteiden keräilyn ja muun muassa kalakantojen näkökulmasta on suuri merkitys sillä säilyvätkö Ylä-Lapin ikimetsät vai eivät.

Pelastetaan yhdessä Ylä-Lapin arvokkaat ikimetsät. Lahjoita nyt Euroopan viimeisten luonnonmetsien suojeluun!

Voit osallistua Pelastetaan Ylä-Lapin ikimetsät -kampanjaan tekemällä lahjoituksen Luonnonperintösäätiön nettikaupassa tai lahjoittamalla valitsemasi summan suoraan Luonnonperintösäätiön keräystilille seuraavasti:
– Kirjoita saajaksi Luonnonperintösäätiö
– Siirrä valitsemasi summa lahjoitustilille FI78 5494 0950 0224 93
– Käytä viitenumeroa 202659

Keräys on alkanut 25.4.2022 ja on voimassa kolme vuotta. 

(Kuva: Ari-Pekka Auvinen)

Keräyksen eteneminen

191.291,77 €

Päivitetty 13.09.2022

Lahjoita kampanjaan

Pelastetaan Ylä-Lapin ikimetsät

Lahjoita esimerkiksi: 10,00 

Vähimmäislahjoitus: 5,00 

Shopping Cart
Vieritä ylös