LahjoitaLuonnonperintösäätiö hankki lokakuun alussa lisäalueen Enontekiön Ullatievan suojelualueeseensa. Kaupan myötä alueen koko nousee yli sataan hehtaariin.
Ullatievan harjualue Perilä- ja Ullajärven välissä on luontoarvoiltaan arvokasta vanhaa mäntymetsää. Keskimäärin 100–200-vuotiaasta männiköstä koostuva 42 hehtaarin lisäalue sisältää muutamia suppamaisia soistumia sekä 700 metriä kiemurtelevaa Ala-Ullajoen uomaa. Puiden joukossa on runsaasti kolmatta vuosisataansa eläviä yksilöitä.
Maisemallisesti upea alue on paikallisten ihmisten suosima virkistyskohde. Harjun eteläpuolella aukeaa näkymä Ullajärven yli yhteen Suomen kansallismaisemista, Pallas-Ounastuntureiden pohjoisimmalle huipulle Pyhäkerolle. Ullatievan pohjoispuolelta silmä erottaa Pöyrisjärven erämaa-alueen puuttomat huiput, Leaiboaivin ja Keijaraisen.
”Nyt hankittua lisäaluetta tarjottiin meille pian Ullatievan edellisen, Enontekiön seurakunnalta hankitun alueen kaupan jälkeen. Myös useita muita seudun metsiä on tarjottu suojeluun. Enontekiöläisillä on suuri halu suojella sukujensa vanhoja metsiä”, toteaa Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Petri Haapala ilahtuneena.
Suojeluhalukkuuden takana on useita syitä. Valtion metsiensuojelurahoja on ollut tarjolla Ylä-Lappiin hyvin vähän. Kuitenkin samaan aikaan kansainväliset tavoitteet velvoittavat suojelemaan jäljellä olevat luonnontilaiset vanhat metsät, joita Enontekiöllä on myös yksityisessä omistuksessa runsaasti. Alueelle uusi ilmiö, koneelliset metsähakkuut, on rantautunut Ylä-Lappiin.
”Moni paikallinen on ollut kauhuissaan eteläsuomalaisten metsäsijoittajien ilmestymisestä Ylä-Lapin metsämarkkinoille ja tätä seuraavista laajuista hakkuista”, kertoo Haapala. ”Luonnonperintösäätiön ostotoiminta Ylä-Lapissa on tälle odotettu vastavoima.”
Luonnonperintösäätiön Ylä-Lapin kampanjan avulla on nyt suojeltu yhteensä 503 hehtaaria juuri niitä pohjoisen luonnonmetsiä, joiden suojelulla on kiire. Suurelta osin kauppojen takana on yksi nimettömänä pysyvä yksityinen lahjoittaja, jolle säätiö on äärimmäisen kiitollinen. Ylä-Lapin kampanja on tuottanut muutoinkin hyvin, mutta lisärahoitusta kaivataan kipeästi.
”Metsä on valitettavasti kallista koko maassa, mutta pohjoisessa luontoarvoja saa eurolla usein enemmän kuin etelässä”, toteaa kampanjoista vastaava suojelujohtaja Anneli Jussila. ”Säätiön Ylä-Lapin kampanjalla pyritään pelastamaan Euroopan viimeisiä luonnonmetsiä, joiden hakkuupaineet lisääntyvät.”
