Luonnonperintösäätiö osti Varsinais-Suomen Marttilasta runsaspuustoisen metsän, joka rauhoitetaan pysyväksi suojelualueeksi. Alueen alkuperäinen nimi on Palomäki, mutta suojelualueena sen nimeksi tulee Kaunilanmaa metsän myyneen perikunnan toiveen mukaisesti. Kaunilanmaa on Luonnonperintösäätiön yhdestoista suojelualue Varsinais-Suomessa. 

Reilun kuuden hehtaarin kokoinen Kaunilanmaa kasvaa vuosikymmenet käsittelemättömänä säilynyttä tuuheaa metsää. Alueen idänpuolisessa osassa humisee yli 100-vuotias kuusikko. Läntinen, ylempi osa on puolestaan puulajistoltaan monipuolisempi: mänty esiintyy valtapuuna, joukossa kasvaa koivua, kuusta ja haapaa. Mäntyjen yhtenäisestä iästä ja joistakin palokannoista päätellen alueen länsipää on ehkä osittain palanut noin 80-90 vuotta sitten.

Pitkään jatkunut käsittelemättömyys – myyjien mukaan ainakin 50 vuotta – on johtanut metsän monipuolistumiseen; erityisesti länsipuolella esiintyy paikoin runsaastikin lahopuuta ja konkeloita sekä muurahaispesiä. Keskellä metsää soistuu ojittamaton pieni korpialue, jonka laiteilla on huomattava määrä tuulenkaatoja ja lahopuita.

Kaunilanmaata hallitseva ääni on konkeloiden natina tuulessa ja kulkijan iloksi siellä voi havaita pesivinä hömö- ja töyhtötiaisen, molemmat uhanalaistuneita lajeja vanhan metsän vähenemisen myötä.

Kauninlanmaa saatiin ostettua, kun tuntemattomana pysyttelevä luonnonystävä lahjoitti Luonnonperintösäätiölle koko kauppasumman. Kaunilanmaan metsän pelastaja kuvaa näkemyksiään seuraavasti:

”Metsä ja puut merkitsevät minulle rauhaa, yhteyttä ja maadoittumista. Metsässä koen olevani osa jotain suurempaa. Asiat menevät perspektiiviin ja on helppo hengittää. Muistan, mikä elämässä on tärkeää ja mistä olen kotoisin.

Ajattelen, etteivät metsät ole olemassa meitä ihmisiä varten, vaan että kaikella elämällä on itseisarvo. Suojelemalla metsiä säilytämme puiden lisäksi paljon muutakin elämää, kuten lintuja, hyönteisiä, kasveja, sieniä ja marjoja.

Olen jo pitkään kipuillut metsien hakkuita ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja miettinyt, mitä voisin asian eteen tehdä. Tuttavani vinkkasi minulle Luonnonperintösäätiöstä. Olen kiitollinen, että löysin toimijan, johon voin luottaa ja jonka kautta voin näin konkreettisella tavalla suojella elämää.  Toivon että mahdollisimman moni tekisi samoin.”

Kaunilanmaa Luonnonperintösäätiön suojelualuesivuilla