Syväjoensalo

Kunta: Kajaani
Suojeluvuosi: 2017, 2020
Pinta-ala: 50 ha

Kajaanin Syväjoensalon suovaltainen alue siirtyi Luonnonperintösäätiölle vuonna 2016 toivakkalaisen luonnonystävä Mikko Hakasen testamentilla. Suojelualue siitä tuli seuraavana vuonna Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2020 alueeseen hankittiin reilun 10 hehtaarin lisäosa, jonka myötä alueen kokonaispinta-ala nousi 50 hehtaariin.

Syväjoensalo sijaitsee Oulujärven eteläpuolella noin 15 kilometriä Otanmäen entisestä kaivoskylästä kaakkoon. Alueesta noin kaksi kolmasosaa on ohutturpeisia soita, jotka viettävät kohti Syväjokea alueen koillislaidalla. Suot ovat harvakseltaan mäntyä ja katajaa kasvavia siniheinävaltaisia reheviä rämeitä. Osaa niistä on aiemmin niitetty. Alueelta tuleva vesi purkautuu Syväjokeen sitä reunustavan harjanteen läpi mutkittelevia luonnontilaisia uomia pitkin, jotka ovat uurtaneet harjanteeseen maisemallisesti kauniita pieniä soisia laaksoja.

Aivan erityinen on Syväjoensalon kaakkoisnurkassa Syväjokeen purkautuva Myllypuro, joka tippuu 200 metriä ennen jokeen päätymistään lähes kymmenen metriä alas silokallion kylkeä pitkin muodostaen putouksenomaisen luonnonnähtävyyden. Putous on täpärästi suojelualueen puolella. Alueen koillisrajan muodostava Syväjoki on koko 450 metrin matkan luonnontilainen, meanderoivassa uomassa hiljaa virtaava tummavetinen pieni joki.

Alueen metsät on hakattu kokonaisuudessaan 1970-luvulla. Nykyinen puusto on nuoresta iästään huolimatta luonnontilaisia, sillä alueella ei ole tehty lähivuosikymmeninä minkäänlaisia metsänhoitotöitä. Syväjoen reunan kuivemmilla harjanteilla metsät ovat melko puhtaita männiköitä, mutta kauempana joesta kankaat ovat matalia ja niillä kasvaa runsaasti myös koivua, kuusta ja haapaa. Paikoin on tuulen ja lumen aikaansaamia pieniläpimittaisen lahopuun keskittymiä.

Vuonna 2021 Syväjoensalolla toteutettiin laaja suo-ojitusten ennallistaminen, jossa käytännössä kaikkia alueen ojat tukittiin. Samalla aloitettiin Syväjokeen johtavien korpipaatsamien reunustamien purouomien ennallistaminen. Syväjoensalon soilla esiintyy jo nykyiselläänkin arvokkaita suolajeja kuten voimakkaasti harvinaistuneita pohjansirkkuja. Ennallistamisen myötä Syväjoensalo elpyy lähitulevaisuudessa entistä paremmin hiiltä sitovaksi ja luonnoltaan monipuoliseksi ekosysteemiksi. Ehkäpä riekkokin palaa sinne vielä.

KUVA: Ari-Pekka Auvinen

Suojele pala ikimetsää

Syväjoensalo

Lahjoita esimerkiksi: 10,00 

Vähimmäislahjoitus: 5,00 

Kuvagalleria

Suovaltainen suojelualue Kajaanissa.
Shopping Cart
Scroll to Top