Luonnonperintösäätiö hankki vuonna 2026 omistukseensa noin 17 hehtaarin suuruisen Paimelanvuoren metsäalueen Hollolasta. Vesijärven Paimelanlahden läheisyydessä sijaitseva alue sisältää arvokkaita lehtoja, järeää kuusimetsää, harjuluontoa sekä monipuolista lajistoa.

Paimelanvuori on paikoin jyrkkärinteinen harjumuodostuma, jonka laelta avautuvat maisemat Vesijärvelle ja aina Lahden hyppyrimäille saakka. Alueella kasvaa hyvin järeää kuusivaltaista metsää, ja harjun rinteillä esiintyy runsaasti lehtipuustoa sekä reheviä lehtolaikkuja. Maastossa on havaittu muun muassa männynkääpää, ruostekääpää ja rusokääpää, jotka kertovat metsän luonnontilaisista piirteistä ja arvokkaista elinympäristöistä.

Alueen pohjoisosassa sijaitseva Makkarasuo on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lisäksi metsässä on runsaasti lahopuuta, joka tarjoaa elinympäristöjä lukuisille metsälajeille.

Luontoarvojen lisäksi alueella sijaitsee Museoviraston rekisteröimä 1700-luvulta peräisin oleva sudenkuoppa. Harjun laella on tiettävästi myös sytytetty merkkitulia menneinä aikoina.

Paimelanvuoren rauhoittaminen täydentää Luonnonperintösäätiön suojelualueverkostoa Päijät-Hämeessä. Hollolassa säätiöllä on jo ennestään useita suojelualueita. Uusi kohde vahvistaa alueen suojelualueiden välistä ekologista kytkeytyneisyyttä ja kasvattaa yhtenäisten luonnontilaisten elinympäristöjen verkostoa. Alueen ympäristössä sijaitsee myös muita suojeltuja metsiä, mikä parantaa metsälajien mahdollisuuksia liikkua, levittäytyä ja säilyä muuttuvassa ympäristössä.

Paimelanvuori kuuluu laajempaan harjujaksoon, joka on osa Salpausselkien muodostamaa geologista kokonaisuutta. Alue säilyy jatkossa pysyvästi luonnonsuojelukäytössä Luonnonperintösäätiön omistuksessa. Alueella sijaitseva luontopolku ja siihen liittyvä näköalapaikka on tarkoitus säilyttää myös tulevaisuudessa.