Holamppi

Kunta: Pori
Suojeluvuosi: 2019
Pinta-ala: 34 ha

Holamppi on puustoinen, monimuotoinen alue Porin Ahlaisissa. Holampin pikkujärven allas kasvaa nyt lehtipuuta ja siitä on muutaman sadan metrin matka vuonna 2017 hankitulle Majavapurojen suojelualueelle. Holamppi ostettiin säätiölle vuonna 2019.

Miten metsä on monumentti? Näin Holampin metsästä kirjoittaa eräs sen hyvin tunteva henkilö:

"Muistan. Huhtikuussa, vuodesta toiseen juuri niinä päivinä, jolloin olimme talven jälkeen ensimmäisiä päiviä Ahlaisten Pohjajoella vanhalla pihamaalla, kaksi kurkea lensi ylitsemme riemullisin kiljahduksin. Suuntana Holamppi. Aina Holamppi. Lokakuussa lähtijöitä oli yksi tai kaksi enemmän. Näistä hetkistä on aikaa, enkä enää käy Holampissa tai Ahlaisissa muuten kuin hautausmaalla. Mutta Holamppi on paikoillaan.

Miten määritän Holampin, sitä ympäröivän metsän ja alueen? Holamppi on muistojen, kertomusten, surujen ja ilojen suojärvi ja alue sen ympärillä. Vaikka välimatkaa on useampi kilometri, Holamppi muistin paikkana ulottuu Pohjajoen simpukanpuhtaisiin vesiin, polkupyörän alla rahisevaan hiekkatiehen, uimareissuihin joen tummaan veteen, matkalla merelle. Sudenhetkenä jouluaattona Holampin jäällä varastan itselleni oman hetken ja käyn makuulle katsoen lumihiutaleiden ensileijailua. Syvän vihreä metsän raja ja valkeneva veden kansi ovat identiteetin avain.

Sukupolville meitä ennen ympäröivä metsä on ollut tuvan polttopuiden turva ja metsähaka, jossa lehmät laidunsivat. Holamppi oli kirous ja siunaus. Puut eivät tahtoneet kasvaa märän suomaan reunoilla ja euroopanmajava teki parhaansa pitääkseen veden pintaa ylhäällä. Mutta kurjet palasivat, suon reunassa kasvava kitulias koivikko oli runoelma. Metsä oli vanhan sukupolven tekemätöntä yksinäistä työtä, talvipakkasten lykästämää puunkorjuuta ja surun ja ilon täyttämiä kohtaloita. Juhannusyön kävelyitä vanhoilla kärryteillä ja metsäpoluilla.

Vanhan sukupolven jättäessä nämä maat ja mannut päädyimme suojeluun. Perikunnan osakkaana saatoin tuntea vain kiitollisuutta siitä, että metsäluonto Holampissa saisi nyt jatkuvuuden ja rauhan. ELY-keskuksen piiriin saimme tästä erillään olevan pienen metsälaikun. Tärkeämpiä kuin muistot ovat kuitenkin lintujen ja nisäkkäiden reviirit ja Pohjajoen valuma-alue. Ja nyt nämä ovat yhtä ja samaa metsänpeittoa.

Holamppi on monumentti, joka on muotoutunut vuosikymmenten aikana muistin paikaksi. Holamppi opetti lapsuudessa havainnoimaan ja ymmärtämään muita kuin omia todellisuuksia, luonnon ja ihmisten. Tämä monumentti on elävä jälki, joka juurruttaa uusiin metsiin ja maisemiin. Maisemani ja sydämeni on toisaalla, mutta Holamppi on jättänyt muistijäljen, halusinpa sitä tai en.

Täällä toisaalla kohtaan ensi kertaa silmästä silmään töyhtötiaisen ja metsämättäällä levähtäessäni ohitseni lentää hyönteinen, jonka ohuet siivet päästävät lävitseen ilta-auringon säteet. Seuraan sen päämäärätietoista lentoa, kun se mutkittelee puiden ohitse ja katoaa metsään. Mikä minä olen sanomaan, ettei se tiedä mihin se on menossa?”

Elina Tuomarila
Kirjoittaja viimeistelee maisematutkimuksen alaan kuuluvaa pro gradu -työtään Turun yliopistoon ja työskentelee kestävän kehityksen teemojen parissa Helsingissä. Hän kuuluu perikuntaan, joka myi Luonnonperintösäätiölle Holampin. 

Kuvagalleria

Reheväpohjainen Holampin suojelualue lähellä Pohjajokea kasvaa tuuheaa havuvaltaista metsää. Eevanniityillä valtalajina humisevat suuret vanhat koivut. Alueeseen kuuluu eteläpuoli Holampin entisestä järvialtaasta. Majavapurojen suojelualue sijaitsee muutaman sadan metrin päässä koillisessa.

Suojele pala ikimetsää

Holamppi

Lahjoita esimerkiksi: 10,00 

Vähimmäislahjoitus: 5,00 

Shopping Cart
Vieritä ylös