Suojelustrategia

Luonnonperintösäätiön Strategia 2024–2028

Vuonna 1995 kalastaja-kirjailija Pentti Linkola halusi ystävineen luoda keinon suojella metsiä mahdollisimman suoraviivaisesti. Perustettiin Luonnonperintösäätiö, joka keräisi lahjoitusvaroja, ostaisi metsiä ja perustaisi niistä luonnonsuojelualueita.

Säätiön ensimmäinen suojelualue, 25 hehtaarin kokoinen Akanvaaran metsä Parikkalassa, saatiin hankittua vuonna 2000. Sen jälkeen säätiön luonnonsuojelutyö ja tunnettuus ovat kasvaneet. Vuoden 2023 lopussa säätiöllä oli lähes 200 luonnonsuojelualuetta, ja niiden yhteispinta-ala ylitti 5000 hehtaaria. Huima tulos kertoo ihmisten halusta edistää luonnonsuojelua sekä vauraina että vaikeampina vuosina, poliittisten voimasuhteiden muutoksista riippumatta.

Työtä silti riittää edelleen. Jos Luonnonperintösäätiön suojelualueet sijaitsisivat vierekkäin neliön muodossa, neliön sivujen pituudet olisivat kymmenen ja viisi kilometriä. Kaikkiaan Suomessa metsistä on suojeltu alle viisi prosenttia. Jotta metsien lajikirjo ja erilaiset elinympäristöt saataisiin turvattua, tarvitaan kaikkien toimijoiden – maanomistajien, viranomaisten, kansalaisten sekä yritysten ja muiden yhteisöjen – työtä.

Luonnonperintösäätiö pyrkii edistämään metsiensuojelua tehokkaasti ja pitkäjänteisesti ja on siksi laatinut ensimmäisen suojelustrategiansa. Strategiaan on koottu säätiön luonnonsuojelutyön toimenpiteitä ja tavoitteita viidelle vuodelle. Lisäksi strategiassa pohditaan säätiön roolia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa.

Lähivuosien toimintaympäristö

Suomessa ja yhteiskunnissa ylipäätään talousjärjestelmä nojaa edelleen ajatukseen jatkuvasta kasvusta. Täten luonnonvarojen käyttö valitettavasti lisääntyy, eivätkä metsien hakkuutkaan vähene.

Luonnonperintösäätiön työlle on edelleen ja entistä enemmän tarvetta. Säätiön tulee jatkaa luonnonsuojelua ja tarjota ihmisille vaikuttamisen kanava maailmassa, jossa luonnonsuojelun julkinen rahoitus on niukkaa. Vaikka seuraavina vuosina aiempaa harvemmat kykenisivät tukemaan luonnonsuojelua taloudellisesti, Luonnonperintösäätiön kautta pienetkin lahjoitukset tavoittavat päämääränsä tehokkaasti.

Myönteistä on, että luontokato on noussut jälleen yleiseen keskusteluun, kun se muutamien vuosien ajan jäi julkisuudessa ilmastonmuutoksen varjoon. Yhdessä tukiyhdistyksensä Ikimetsän ystävät ry:n kanssa säätiö pyrkii edelleen lisäämään ihmisten tietoisuutta luonnonsuojelusta, ekokriisistä ja metsien ekologiasta.

Visio vuodelle 2028

Luonnonperintösäätiö on suuri ja merkittävä metsiensuojelija, joka ekokriisin aikakaudella tarjoaa ihmisille toivon ja toiminnan tien.

Keinot vision saavuttamiseksi 2024–2028

Luonnonsuojelu

Säätiön suojelupinta-alaa pyritään kasvattamaan vuosittain 15 prosentilla. Tavoitteena on, että vuonna 2029 säätiö olisi suojellut kaikkiaan 10 000 hehtaaria.

Suojelutoiminta painotetaan pienimmän suojeluprosentin alueelle eli eteläiseen Suomeen, mutta alueita ostetaan myös pohjoisesta, jossa laajoja luonnonmetsiä uhkaavat hakkuut. Aina tilaisuuden tullen yritetään laajentaa olemassa olevia suojelualueita (sekä säätiön että muiden). Mitä suurempi suojelualue on, sitä varmemmin se pystyy ylläpitämään ekologista monimuotoisuuttaan.

Niin kauan kuin luonnontilaisen kaltaista metsä- ja suoluontoa on hankittavissa, säätiö keskittää ostotoimintansa siihen. Mikäli ostetaan toisentyyppisiä alueita (kuten lintukosteikkoja, perinneympäristöjä tai aktiivista ennallistamista vaativia laajoja alueita), niitä varten perustetaan tarvittaessa erilliset varainkeruut. Luonnontilaisen kaltaisten metsien ja soiden mukanakin tulee usein toisenlaisia elinympäristöjä ja ekologiselta laadultaan heikompia metsäalueita, kuten taimikoita. Nämä seikat kuitenkin myös alentavat kiinteistöjen hintoja ja siten mahdollistavat suojellun pinta-alan – tulevaisuuden luonnonmetsien – nopeamman kartuttamisen.

Säätiön tavoite on, että pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ostotoiminnan ohella voidaan edelleen reagoida myös tilanteisiin, joissa hakkuut uhkaavat tiettyä metsää akuutisti.

Säätiön alueet ovat nyt ja vastakin ensisijaisesti luonnonsuojelualueita. Säätiön suojelualueiden sijaintitiedot ovat julkisia ja retkeily alueilla on mahdollista jokaisenoikeuksien puitteissa, mutta säätiön ehdoton tahto on, että alueiden luonnonrauha säilyy. Jos häiriöitä ilmenee, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Viestintä

Suojelualueiden perustamisen lisäksi säätiö pyrkii turvaamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta myös välillisesti: viestimällä niin, että eri tahot motivoituisivat ehkäisemään luontokatoa omassa toiminnassaan.

Säätiö lisää yhteistyötä muiden luonnonsuojeluorganisaatioiden kanssa. Myös uusien aktiivien mukaantuloa helpotetaan.

Viestinnässä koetetaan tavoittaa eri kohderyhmät nykyistä kattavammin ja korostetaan sitä, että ”peliä ei ole menetetty”: asioihin voidaan vaikuttaa.

Säätiön kummien määrä pyritään nostamaan 10 000:een vuoden 2028 loppuun mennessä (kummien määrä oli vuoden 2023 lopussa reilut 2200).

Varainhoito

Monista säätiöistä poiketen Luonnonperintösäätiön tulot perustuvat lahjoituksiin. Jotta suojelualueita voitaisiin hankkia mahdollisimman paljon ja suunnitelmallisesti, säätiö pyrkii saamaan lisää säännöllisiä lahjoittajia yksityishenkilöiden, yritysten ja muiden organisaatioiden piiristä. Toiminnan turvaamiseksi pitkällä aikavälillä mietitään myös muita keinoja rahoituspohjan ylläpitoon.

Oman toiminnan ekologiset vaikutukset

Lähtökohtaisesti säätiön toiminta torjuu ekokriisiä ja parantaa maapallon luonnonvaraisen lajiston ja ekosysteemien olemassaolon edellytyksiä. Ihmistoiminnalla, myös säätiöllä, on aina kuitenkin myös ekologisia haittavaikutuksia. Näiden lieventämiseksi säätiö kiinnittää yhä enemmän huomiota käytäntöihinsä hankinnoissa ja työntekijöiden liikkumisessa.

Omia toimintatapoja päivitetään uuden tutkimustiedon mukaan, ja yhteistyökumppaneiksi valitaan ne, jotka pyrkivät toiminnassaan minimoimaan ekologisen jalanjälkensä. Säätiö laskee myös oman toimintansa hiilijalanjäljen ja etsii keinoja pienentää sitä.

Periaatteet

Luonnonperintösäätiön linja pysyy selkeänä, vakaana ja helposti lähestyttävänä: säätiö ostaa metsiä suojeltavaksi.

Säätiö on ja pysyy poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana. Toiminnan lähtökohta on elämän kunnioitus. Kaikilla eliölajeilla on olemassaolon oikeus, ja säätiön alueilla niiden intressit on nostettu ihmisten intressien yläpuolelle.

Kun säätiö tekee päätöksiä, keskeinen kysymys on, kuinka saadaan suurin mahdollinen hyöty luonnolle. Säätiöstä tekee ainutlaatuisen juuri se, että luonto nostetaan aina ykköseksi.

Toiminnan tärkeimmät periaatteet ovat vastuullisuus, avoimuus ja luotettavuus.

Säätiön arvomaailman ytimen muodostavat ekologinen näkemys, luottamus tieteelliseen tietoon ja vastuunkanto luonnon monimuotoisuudesta – ja myös ilmastonmuutoksen vastainen työ, joka syntyy bonuksena metsien ja soiden suojelemisesta. Säätiö ottaa huomioon myös luonnonalueiden sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja, mutta siten, että ne sopeutetaan ensisijaiseen arvoon.

Strategian seuranta

Strategiassa listattuja tavoitteita ja keinoja arvioidaan jatkuvasti ja kerran vuodessa laajemmin. Visio, säätiön perustehtävä ja periaatteet säilyvät ennallaan, mutta jos tilanne vaatii, strategiaa päivitetään toimintaympäristön muutosten mukaan.