LahjoitaOn ymmärrettävää, että varsinkin varhaisempina vuosina Luonnonperintösäätiön suojelutoiminta painottui vahvasti eteläiseen Suomeen. Siellä suojelutilanne on kaikkein heikoin ja vanhoja metsiä jäljellä hyvin vähän. Viime aikoina, Luonnonperintösäätiön toiminnan kasvaessa, olemme toden teolla havahtuneet myös pohjoisten metsien hätään ja suojelun tarpeellisuuteen.
Ylä-Lapissa, saamelaisten kotiseudulla, sijaitsevat Euroopan viimeiset koskaan hakkaamattomat luonnonmetsät. Osa pohjoisen metsistä on suojeltu, mutta paljon arvokasta luontoa on myös uhan alla ja hakkuiden ulottuvissa. Ilmaston lämpenemisen myötä puuston kasvu kiihtyy. Luonnonarvoista piittaamattomat metsäsijoittajat näkevät jo nyt Ylä-Lapin metsät taloudellisesti kiinnostavina kohteina.
Todellisista luontoarvoista sopiikin puhua: Pohjoisen luonnonmetsissä yksittäisten aihkimäntyjen ikä voi nousta jopa 800 vuoteen, ja keloissa ja maapuissa on varastoituneena tuhansia vuosia metsän historiaa. Pitäisi olla itsestään selvää, ettei tällaisia luonnon aarreaittoja ole varaa menettää.
Suojelun edistämiseksi perustimme keväällä 2022 Ylä-Lapin ikimetsäkampanjan pohjoisten alueita turvaamaan. Kuluneen parin vuoden aikana olemme lahjoittajien tuella suojelleet useita upeita pohjoisen metsäalueita. Esimerkiksi Enontekiöllä on Luonnonperintösäätiön suojissa jo yli neljäsataa hehtaaria upeita luonnonmetsiä.
Lapin ikimetsät tarjoavat kodin useille pohjoisen karuihin oloihin sopeutuneille vanhan metsän lajeille. Paikallisille asukkaille, matkailijoille sekä matkailuyrityksille luonnonmetsillä on suuri virkistysarvo. Toinen merkittävä ponnistus Lapin alueiden suojeluun onkin Sallan matkailun kanssa toteutettava Sallan luontohyvityskampanja, jossa tarkoitus on yhdessä matkailijoiden tuen avulla suojella monimuotoinen metsä, jota sen omistajat ovat säästäneet avohakkuilta. Oulankajoen varrella sijaitsevalla alueella kasvaa vanhaa, yli 160-vuotiasta mäntymetsää, varttuvaa sekametsää sekä jokirannan tulvametsää, sieltä löytyy erilaisia suotyyppejä: rämettä, korpea ja nevaa. Metsän sisään kätkeytyy monia uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja.
Erityisesti pohjoisen vanhoja luppometsiä olisi tärkeää saada vauhdilla suojelun piiriin. Luppojäkälää esiintyy eniten vanhoissa metsissä puiden rungoilla ja oksistoissa ja se on erityisen tärkeää poroille ja monille vanhan metsän linnuille. Metsänhakkuut vähentävät monin tavoin lupon esiintymistä: puiden kaataminen tuhoaa lupon kasvualustan, minkä lisäksi hakkuut vaikuttavat jäljellä olevan puuston osalta epäedullisesti valoisuuteen sekä mikroilmastoon. Hakatun luppometsän uusiutuminen vie aikaa sadan vuoden molemmin puolin – siis aivan liian kauan.
Ylä-Lapin metsien kohtalo liittyy myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten kulttuurin säilymiseen. Perinteisen porotalouden, paikkoihin liittyvän kulttuuriperinnön, luonnontuotteiden keräilyn ja kalakantojen näkökulmasta Lapin ikimetsien suojelulla on suuri merkitys.
Pelastetaan siis yhteisvoimin pohjoisen arvokasta luontoa. Lahjoitusohjeet löytyvät kampanjasivuilta.
Petri Haapala
Suojelupäällikkö, pohjoinen Suomi
Luonnonperintösäätiö
