LahjoitaLuonnonperintösäätiö on ostanut Kauhajoelta noin 19 hehtaarin metsäalan, joka liittyy suoraan säätiön syksyllä 2019 suojelemaan Järvi-Tarkan kolmenkymmenen hehtaarin tilakokonaisuuteen. Laajennusosa ostettiin Fortum Vihreä -asiakkaiden tuella.
Järvi-Tarkan laajennuksen myötä syntyy liki viidenkymmenen hehtaarin suojelualue Aikalanjärven eli Uuronjärven ympärille. Lisäksi aivan lähialueella on 11 hehtaaria yksityisiä suojelualueita, yli kuudensadan hehtaarin laajuinen Kaivonevan soidensuojelualue sekä Karhukankaan harjujensuojelualue. Lajistoltaan Järvi-Tarkan alue on hyvin rikas, ja sen vesissä elää muun muassa purotaimen, saukko ja euroopanmajava, jonka kekopesistä on useita havaintoja.
”Euroopanmajavan kannalta Järvi-Tarkan laaja suojeleminen on aivan huippu-uutinen. Majavat ovat melkoisia ekosysteemi-insinöörejä, jotka monipuolistavat metsämaisemaa ja sen lajistoa. Mahtavaa, että alue säilyy jatkossa rauhoitettuna turvapaikkana euroopanmajaville ja muille metsän lajeille”, iloitsee Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg.
Uusi alue on kokonaisuudessaan hyvin luonnontilainen ja se on säilynyt vuosikymmeniä metsätalouden ulkopuolella. Alueella on paljon pienialaisia, kasvillisuudeltaan vaihtelevia kuvioita ja erilaisia luontotyyppejä. Erityisen arvokkaan alueesta tekee sen runsas pohjavesivaikutus. Järvi-Tarkan laajennusosaan sisältyy erittäin runsasvetinen lähde, josta Uuronjärvi saa suureksi osaksi vetensä. Suojelukokonaisuus on myös linnustoltaan monipuolinen. Siellä viihtyvät muun muassa törmäpääskyt ja kehrääjät. Järvellä tapaa kuikkaa ja satunnaisesti kaakkuria. Järven eteläpäässä on hirvien ruokailualue, ja jo aiempina vuosina Järvi-Tarkassa on tehty monia liito-oravahavaintoja.
”Myös kulttuurihistoriallisesti Järvi-Tarkan alue on mielenkiintoinen”, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila. ”Alueen länsipuolelta Karhukankaalta on löytynyt viidestä eri kohdasta noin neljänsadan metrin matkalta merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Näillä rantamilla on asuttu mahdollisesti jo Ancylus-järven aikaan, jolloin Uuronjärvi oli muinaisen jättiläisjärven lahti, eikä vielä kuroutunut erilliseksi, mikä tapahtui noin 8500 vuotta sitten.”
