Säätiö sai lokakuussa suojeluun noin yhdeksän hehtaarin metsän Tornion kunnan Ylivojakkalan kylän takamailta. Kuusimaan metsä saatiin lahjaksi Luonnonperintösäätiön pitkäaikaiselta tukijalta.

”Luonnonperintösäätiön pohjoiset alueet sijoittuvat suurimmaksi osaksi Ylä-Lappiin, joten Kuusimaan sijainti etelälounaisessa osassa maakuntaa tarkoittaa säätiölle uutta aluevaltausta”, iloitsee Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila, joka retkeili syyskuussa alueella.  ”Kuusimaa kuuluu niin sanottuun Lapin lehtokolmioon eli Lounais-Lapin erityisen rehevään alueeseen. Näitä lehto- ja lettokeskuksia on Lapissa vain kaksi ja niiden suojeluarvo on korkea.”

Vaikka Kuusimaan metsää on osittain hakattu, sen puusto elpyy hyvin ajan kuluessa. Rehevä maapohja on onneksi jäänyt ehjäksi. Vajaaseen puoleen alueesta on jätetty ylispuita ja monikerroksista puustoa. Korkeiden kuusten joukossa havisee hyvässä kasvussa myös eri-ikäisiä haapoja, joista osa on jo koloutuvia. Niissä kuten myös koivunpökkelöissä ja kuusissa näkyy tikkojen jälkiä. Kaiken kaikkiaan Kuusimaan metsän rakenne eri puusukupolvineen antaa hyvät puitteet alueen luonnontilaistumiseen.

Kuusimaassa Lapin lehtokeskuksen maaperän voima näyttäytyy kasvillisuuden moni-ilmeisyytenä ja lehtipuiden runsautena. Metsätyyppien ilmaisijalajeista esiintyvät Kuusimaan metsässä muun muassa sudenmarja, metsäkurjenpolvi, kultapiisku, metsäalvejuuri, hiirenporras ja alvejuuri, rönsyävä lillukka, oravanmarja ja mesiangervo. Suojelualueen keskellä on useita harmaaleppävyöhykkeitä rikastuttamassa maaperää.

”Yllätyimme iloisesti syyskuisen retken päätteeksi, kun löysimme luoteisrajalta kaksi huomattavan kookasta raitaa, vierekkäin kuin sisarukset. Ne tuntuivat piiloutuvan kuusien katveeseen ja huomasimme ne vasta läheltä, jolloin niiden vaikuttavat hahmot äkkiä paljastuivat. Vanhat jäkäläiset ja kääpäiset raidat ovat luonnontilaisen metsän emopuita ja avainlajeja, jotka ylläpitävät muiden lajien hyvinvointia”, Anneli Jussila kertoo.

Kuusimaan metsän lähellä sijaitsee lintutorni ja sen pohjoisrajaa kulkee vaelluspolku. Idän puolella Kuusimaa liittyy suoraan noin neljänsadan hehtaarin laajuiseen Vaarajänkkä-Rovajänkkä -Natura-alueeseen, joka on korpien ja lettojen muodostama arvokas suojeltu kokonaisuus. Kuusimaan rauhoittaminen on merkittävä lisä alueen suojelulle, sillä alueeseen kuuluu ennestään lähinnä suota ja vain 30 hehtaaria boreaalista luonnonmetsää sekä 6 hehtaaria lehtoa.

Kuusimaa. Kuva: Anneli Jussila
Kuusimaa. Kuva: Anneli Jussila
Kuusimaan raitoja tutkimassa. Kuva: Anneli Jussila
Kuusimaan suuria raitoja tutkimassa. Kuva: Anneli Jussila