LahjoitaLuonnonperintösäätiön Raakkumetsä-kampanjan ensimmäinen suojelualue on hankittu. Raakkumetsä löytyi Ylöjärveltä, Ruonanjoen varrelta.
Raakut eli jokihelmisimpukat nousivat julkisuuteen elokuussa 2024, kun Suomussalmen Hukkajoella tuhannet raakut saivat surmansa metsäkoneen yliajon ja virran samenemisen takia.
”Hukkajoen katastrofaalisina päivinä sadat ihmiset lahjoittivat Raakkumetsä-kampanjaan”, sanoo Luonnonperintösäätiön puheenjohtaja, Raakkumetsä-kampanjan kaksi vuotta sitten ideoinut kirjailija Anni Kytömäki. ”Monet ilmaisivat solidaarisuutta veden hiljaisille myös muunlaisin keinoin, esimerkiksi tekemällä raakkutaidetta kampanjan hyväksi.”
Luonnonperintösäätiön ensimmäinen Raakkumetsä on pieni, vain 1,3 hehtaarin kokoinen, mutta tärkeällä paikalla: suoraan jokeen laskevassa rinteessä.
”Ruonanjoelle suunniteltiin avohakkuita”, Kytömäki kertoo. ”Otin syyskuussa yhteyttä hakkuuoikeuden haltijaan UPM:ään, ja minut ohjattiin keskustelemaan maanomistajan kanssa. Neuvottelujen jälkeen omistaja päätyi myymään metsän Luonnonperintösäätiölle suojeltavaksi.”
UPM:kin on ratkaisuun tyytyväinen. Puukaupat oli tehty metsän siitä osasta, joka oli jäänyt ely-keskuksen ja maanomistajan suunnitteleman suojavyöhykkeen ulkopuolelle. Tämä avohakkuu kuitenkin peruuntui, kun Luonnonperintösäätiö osti alueen.
”Emme halunneet asettua maanomistajan ja Luonnonperintösäätiön välisen suojelusopimuksen esteeksi”, kertoo UPM:n ympäristöasiantuntija Henri Koivisto. ”Luovuimme hakkuusopimuksesta siltä alueelta, jonka maanomistaja ja Luonnonperintösäätiö sopivat suojeltavaksi.”
Luonnonperintösäätiö arvostaa UPM:n vastaantuloa tilanteessa, sillä jo sovittuja hakkuita perutaan vain harvoin.
Ruonanjoessa elää yksi Etelä-Suomen viimeisistä jokihelmisimpukkapopulaatioista. Joen raakut ovat yhä lisääntymiskykyisiä. Myös nuoria yksilöitä on tavattu, mutta simpukkakanta on laskenut huolestuttavasti. Rantametsän avohakkuun myötä raakuille tärkeät valo- ja lämpöolot olisivat mullistuneet ja jokeen olisi voinut päätyä sameuttavia valumia.
”Toivottavasti jylhän rantametsän suojelu auttaa raakkuja sinnittelemään”, Kytömäki toteaa. ”Olisi hienoa, jos metsiensuojelu yleistyisi Pirkanmaan muillakin raakkujoilla.”
Viitteitä tästä onkin. Luonnonperintösäätiö koetti ensin ostaa Raakkumetsä-kampanjaan metsän Hämeenkyröstä, kunnan ja seurakunnan omistamalta alueelta. Nämä eivät halunneet myydä metsiään, mutta päättivät tutkia mahdollisuutta suojella ne itse.
Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Siksi Luonnonperintösäätiö ei tiedota Ruonanjoen suojelualueen sijainnista tarkemmin. Raakkumetsä-kampanja jatkuu kuitenkin edelleen: tavoitteena on löytää lisää suojeltavia kohteita.
”Ihmiskunnalla on toivoa niin kauan kun valpastumme auttamaan hädänalaisia, lajista riippumatta”, Kytömäki pohtii.
