LahjoitaRaakut eli jokihelmisimpukat nousivat valtakunnanjulkisuuteen elokuussa 2024, kun Suomussalmen Hukkajoella tuhannet raakut saivat surmansa metsäkoneen yliajon ja siitä seuranneen virran samenemisen takia.
Saman tien alkoi tapahtua kummia: Luonnonperintösäätiön Raakkumetsä-kampanjaan, jota monikaan ei ollut aiemmin huomannut, tulvi lahjoituksia. Joen ekokatastrofin takia sadat ihmiset tekivät lahjoituksia ilmaistakseen solidaarisuutta veden hiljaisille. Useat maanomistajat ehdottivat omia raakkujokien varrella sijaitsevia palstojaan suojeluun. Sopivista kohteista oli jopa runsaudenpulaa.
Raakkumetsä-kampanjaan saatiin tukea myös kulttuuriväeltä. Esimerkiksi tamperelainen taiteilija Hanna-Riikka Heikkilä teki raakkuaiheisia taideteoksia, joiden tuotosta merkittävä osa lahjoitettiin kampanjaan. Lisäksi suunnittelija Merja Palin kannusti ihmisiä lahjoittamaan Raakku- villasukkien ohjeen ohessa.
Ihmisten tuen ansiosta Luonnonperintösäätiö pystyi jo joulukuussa 2024 hankkimaan ensimmäisen raakkumetsän. Runsaspuustoinen vanha havumetsä Ylöjärvellä on pieni, vain 1,3 hehtaarin kokoinen, mutta erittäin tärkeällä paikalla: suoraan raakkujen asuttamaan Ruonanjokeen laskevassa rinteessä.
Ruonanjoen raakkumetsän suojeluprosessi oli henkeäsalpaava, sillä metsä onnistuttiin pelastamaa hakkuilta viime hetkellä. Kohde tuli Luonnonperintösäätiön tietoon, kun mediassa kerrottiin sinne suunniteltavan avohakkuuta. Säätiöstä otettiin yhteyttä sekä maanomistajaan että hakkuiden toteuttajaksi kaavailtuun UPM:ään. Suuren ilon päivä koitti, kun omistaja neuvottelujen jälkeen päätyi myymään metsän Luonnonperintösäätiölle suojeltavaksi.
Ruonanjoen jokihelmisimpukkapopulaatio on Etelä-Suomen viimeisiä. Joen raakut ovat yhä lisääntymiskykyisiä, mutta kanta on laskenut huolestuttavasti. Rantametsän avohakkuun myötä raakuille tärkeät valo- ja lämpöolot olisivat mullistuneet ja jokeen olisi voinut päätyä sameuttavia valumia. Nyt simpukoilla on paremmat mahdollisuudet selvitä.
Jo alkuvuodesta 2025 Luonnonperintösäätiö osti seuraavan raakkumetsän: Hyrynsalmelta löytyneen 14 hehtaarin metsän, jonka pohjoisosan halki virtaa kirkasvetinen Lietejoki, raakkujen koti sekin.
Suojelualueella on joen molemmin puolin noin kuusi hehtaaria lähes luonnontilaista metsää. Lisäksi alueeseen sisältyy tulvaniittyä, tulvametsää, korpea ja rämettä. Luonnonperintösäätiö on hyvillään siitä, että metsän aiemmin omistanut suku on pitänyt huolta riittävän leveistä suojavyöhykkeistä joen partaalla.
Lietejoen nimi ei ensimmäiseksi herätä mielikuvaa kirkkaasta vedestä, mutta paikallisille nimi on tärkeä. Luonnonperintösäätiö halusi kunnioittaa perinnettä ja nimesi uuden suojelualueen Lietejoen helmeksi. Metsän hankintaan saatiin 25 000 suuruinen täsmälahjoitus, josta säätiö on hyvin kiitollinen. Lahjoittaja puolestaan iloitsee siitä, että pystyy lahjoituksellaan merkittävästi tukemaan raakkujen suojelua.
Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Siksi Luonnonperintösäätiö ei tiedota raakkumetsien sijainnista tarkemmin. Kampanja jatkuu kuitenkin edelleen: tavoitteena on löytää lisää suojeltavia kohteita. Lisätietoa kampanjasivuilla.
Julkaistu Luonnonperintösäätiön vuosilehdessä Uutisia ikimetsästä nro 20, 2025
