Metsänomistajien päätös lahjoittaa metsää luonnonsuojeluun ilman rahallista korvausta on monisyinen ja kiinnostava ilmiö. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen ja luontokadon etenemisen myötä luonnonsuojelun merkitys kasvaa jatkuvasti. Yksityisten metsänomistajien rooli korostuu suojelutyössä entisestään, sillä julkiset varat eivät näytä riittävän metsien suojeluun.

Itä-Suomen yliopistolle keväällä 2024 tekemässäni kandidaatintutkielmassa selvitin, millaiset tekijät vaikuttavat metsänomistajien päätökseen lahjoittaa metsää Luonnonperintösäätiölle. Keräsin aineiston laadullisin menetelmin puhelinhaastatteluina. Haastateltavat valikoituivat vapaaehtoisista metsänsä lahjoittaneista. Haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina, joissa ennalta laaditut kysymykset toimivat vapaan keskustelun taustarunkona.
Tutkielmani antoi mielenkiintoista tietoa lahjoittajien motiiveista, jotka olivat pitkälle yhteneväisiä. Esiin nousi syvä huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vanhojen metsien hupenemisesta. Haastateltavat kertoivat halunneensa tehdä konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Heillä oli siihen taloudellinen mahdollisuus, sillä heidän elantonsa ei ollut riippuvainen lahjoitetusta metsästä.

Myös oma metsäsuhde ja henkilökohtaiset arvot nousivat esille merkittävänä syynä suojeluun saattamisen taustalla. Haastateltavat kokivat, että metsän lahjoittaminen luonnonsuojeluun on tapa ilmentää omaa metsäsuhdetta ja arvostusta luontoa kohtaan. Henkilökohtainen yhteys metsään teki lahjoituspäätöksestä heille merkityksellisen. Lisäksi monille metsän lahjoittaminen oli tapa varmistaa, että metsäluontoa säilyy tulevillekin sukupolville.
Luonnonperintösäätiö koettiin haastateltavien keskuudessa luotettavimmaksi lahjoitustahoksi ja suojelun toteuttajaksi. Säätiön riippumattomuus ja sen arvot herättivät kunnioitusta, ja haastateltavat kokivat, että säätiö pystyy parhaiten takaamaan metsän suojelun pitkällä aikavälillä.

Metsänomistajien päätös lahjoittaa metsää luonnonsuojeluun perustuu useisiin tekijöihin, joista keskeisimpiä ovat taloudellinen turva, huoli luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä, henkilökohtainen metsäsuhde sekä luottamus Luonnonperintösäätiöön. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta mahdollisimman paljon elintärkeää metsäluontoa saataisiin suojelun piiriin. Yksityisten metsänomistajien rooli luonnonsuojelussa on merkittävä ja pientenkin suojelualueiden perustaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.

Tutkielmani tulokset tarjoavat mielenkiintoista tietoa siitä, miten voimme yhdessä suojella tehokkaammin luontoa ja kannustaa yhä useampia metsänomistajia lahjoittamaan metsiä suojeluun. Luonnonalueiden pysyvä suojelu on yksi tehokkaimmista keinoista edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Anna Aavamo
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, MMK
Kirjoittaja on tutkinut opinnäytetyössään yksityisten metsänomistajien aluelahjoituksia Luonnonperintösäätiölle.





