Ikimetsän ystävien nimikkometsä

Luonnonperintösäätiö osti vuonna 2024 Sastamalan Pirunvuorelta yhteensä 49 hehtaaria metsää. Alueella sijaitsevat Pirunvuoren näköalapaikka ja vuoren korkein kohta (151 metriä merenpinnasta), kansantarinoita innoittanut luola sekä Sastamalan kaupungin omistama taiteilija Emil Danielssonin (1882–1967) Kivilinna-ateljee.

Suojelualueen ensimmäinen osa, 32 hehtaaria, ostettiin Aimo ja Eeva Lehtimäeltä. Kun säätiön retkikunta tutustui alueeseen laajemmin heti kaupanteon jälkeen, huomattiin, että naapurin puolella metsä on laadultaan hyvin samanlaista kuin ostetulla kiinteistöllä. Säätiöstä lähetettiin naapurimaanomistajille, Terhi ja Heikki Rantalalle, kirje, jossa tiedusteltiin näiden halukkuutta myydä metsä suojeltavaksi. Myönteinen vastaus tuli nopeasti, ja Pirunvuoren suojelualue laajeni liki puolen neliökilometrin kokoiseksi.

Pirunvuoren metsäpalstat saatiin saatiin ostettua Luonnonperintösäätiön tukiyhdistyksen Ikimetsän ystävät ry:n suuren lahjoituksen turvin. Yhdistys sai vuonna 2023 jäseneltään huomattavan perinnön ja päätti, että valtaosa testamenttivaroista lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle metsien ostoon.

Sastamalan Pirunvuori ja luola mainittiin kirjallisuudessa jo 1700-luvulla. Zacharias Topelius kirjoitti Pirunvuoresta jo 1800-luvun puolivälissä, ja alue alkoi kiinnostaa myös ulkomaisia matkailijoita. Rautatien tulo Karkkuun vuonna 1894 lisäsi kävijöitä entisestään. Luonto- ja kulttuuriarvoista huolimatta Pirunvuoren kohtalo oli pitkään epävarma. Vuorelle suunniteltiin 1950-luvulla hotellia ja huoltoasemaa. 1970-luvulla kallionlaelle perustettiin suojelualue, mutta se jäi vain kolmen hehtaarin kokoiseksi. Uuden suojelualueen myötä rauhoitettu pinta-ala kasvaa yli kuusitoistakertaiseksi, ja samalla väistyy huoli Pirunvuoren kohtalosta.

Pirunvuoren metsässä on tällä erää sekä luonnontilaisempia että käsitellympiä osia, mutta aika korjaa metsätalouden jäljet. Suojelualueen perustamisen jälkeen Pirunvuorella saa edelleen kulkea jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa, ja Kivilinnan toiminta jatkuu. Parhaiten vuoren luontoon ja historiaan voi tutustua merkityillä reiteillä. Niiden käyttäminen on suositeltavaa myös siksi, että maaston kuluminen saadaan estettyä.

Luonnonperintösäätiön suojelualueiden joukossa Pirunvuori on poikkeuksellinen, sillä se on tunnettu matkailukohde. Ensisijaisesti vuori kuitenkin on lukemattomien metsänasukkien koti. Pirunvuorella retkeilijöille säätiö antaa saman ohjeen, joka lukee kylteissä mm. eräillä valtion vanhoilla suojelualueilla: ”Tervetuloa, siivo kulkija.”

Luonnonperintösäätiön tuolloinen puheenjohtaja, kirjailija Anni Kytömäki, pohtii Pirunvuorta näin: ”On hienoa ajatella, että tulevaisuudessa kalliolla humisee jälleen ikimetsä, ja sen huomassa kohoaa omintakeinen kivirakennus muistona vuorta rakastaneesta taiteilijasta. Jylhä Pirunvuori muistuttaa meitä ihmisiä pienuudestamme ja toisaalta siitä, ettemme ole irrallamme muusta luonnosta.”

Pirunvuoren suojelualue on myös Ikimetsän ystävien nimikkometsä. Säätiö haluaa siten kiittää tukiyhdistystään ja luonnonystävää, joka testamentissaan metsiensuojelua muisti.