Laajoja, tummia kuusimetsiä oli ennen Hämeessä paljon. Nykyään niiden ilmettä voi aavistella suojelualueilla – esimerkiksi Lopen Harjussa, jonka Luonnonperintösäätiö hankki vuonna 2003. Seuraavana vuonna alueeseen ostettiin laajennusosa, johon rahat lahjoitti Soile Kulmala maisteriksi valmistumisensa johdosta.
Harjunmäen suojelualueeseen sisältyy Harjun 8,3 hehtaarin kokoinen metsä ja pieni 0,3 hehtaarin palsta Nyynäistentien toisella puolella Hirssuolla. Harjun metsä sijoittuu kapealle moreeniharjanteelle ja sen kupeeseen. Metsän ytimenä on korpi, jossa vankat kuuset heittävät varjonsa sammalten ja saniaisten ylle. Harjanteella humisee enemmän lehtipuitakin, ja harjumaastolle tyypilliseen tapaan kasvilajistoon lukeutuu lehtolajeja, kuten sinivuokko ja kevätlinnunherne.Tuulenkaatojen ja lahopuun määrä on huomattavasti lisääntynyt 2010-luvulla.
Metsän korpisydämeen on 1960-luvulla kaivettu oja, kuuleman mukaan kylän ensimmäisellä kaivinkoneella. Syksyllä 2007 alueella järjestettiin ennallistamistalkoot: oja padottiin, jotta korven vesitalous palautuisi luonnolliseen tilaan. Pato uusittiin syksyllä 2012.
Kuva: Mikko Hovila.
Näin löydät Harjun metsään
Ajetaan tietä 54, joka kulkee Riihimäeltä Lopelle. Noin 10 kilometrin päässä moottoritien liittymästä lähtee etelään Nyynäistentie, jota ajetaan hieman vajaat 2 kilometriä. Itään kääntyy Aholantie; muutama kymmenen metriä ennen sitä kääntyy pieni metsätie länteen. Tie on tukittu betonipalkeilla suojelualueen rajalla. Tähän voi jättää auton ja kävellä pitkin metsätietä, joka johtaa suojelumetsän läpi.
Kuvagalleria
Kapealla moreeniharjanteella sijaitseva hämyinen korpi, jonka kasvillisuudessa myös lehtomaisia piirteitä.