LahjoitaLuonnonperintösäätiö suojelee Muhoksella 89 hehtaarin kokoisen Kivisuon alueen, joka koostuu kahdesta osasta. Alueesta 59 hehtaaria on avointa luonnontilaista aapasuota ja 30 hehtaaria soiden ja kankaiden mosaiikkia. Alueet suojellaan Fortumin lahjoituksen turvin.
Kivisuon alueet sijaitsevat Oulun seutukunnassa Muhoksella, alle kahden kilometrin päässä toisistaan. Niiden ympärillä on laajoja suojelualueita sekä vuosien 2026 ja 2027 aikana ennallistettava entinen turvesuo. Kokonaisuudessaan alueet sijoittuvat erittäin arvokkaalle Heinäjoen ja Sanginjoen yläjuoksun suoaltaalle, jonka kokonaispinta-ala on yli 130 neliökilometriä.
Kivisuon alue on syrjäistä ja erämaista. Ihmisen vaikutus alueeseen on ollut tavanomaista vähäisempää. Sen monimuotoiset elinympäristöt ovatkin hyvin autenttisia. Nyt pysyvän rauhoituksen saava kankaiden ja soiden mosaiikki sijaitsee ennallistettavan alueen keskellä. Alueella on kolme suurempaa kangasmaasaareketta, jotka ovat olleet koskematta viimeiset 30 vuotta, yksi niistä jo 1960-luvulta lähtien. Jopa yli 150-vuotiaat puut ja niiden latvojen alapuolella kohoileva havupuuvaltainen metsä saavat nyt kasvaa ja kehittyä rauhassa.
Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien näkökulmasta suot ovat yksi uhanalaisimmista elinympäristöistämme. Yli puolet suoluontotyypeistä on valtakunnallisesti uhanalaisia, ja Etelä-Suomessa jopa 80 % suotyypeistä on vaarassa kadota. Soilla elää noin 120 uhanalaista lajia, kuten riekko, suokukko ja useita harvinaisia perhosia sekä kasveja. Kivisuon alueella tavataan kaikkia Suomen metsäkanalintuja ja se kuuluu muun muassa maakotkan reviiriin. Ympäröivän alueen ennallistamisen jälkeen alueen luonto- ja maisema-arvot kasvavat entisestään.
Kivisuolla sijaitsee suuret turvevarat, jotka sitovat hiiltä itseensä jatkuvasti. Soiden hienoimpia ominaisuuksia on se, että hiili pysyy turpeessa pysyvästi varastossa. Niillä on tämän vuoksi tärkeä ilmastoa säätelevä rooli. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on siis tärkeää, että vuosituhansien aikana syntynyt turve pysyy suossa ja uutta turvetta syntyy edelleen.
”Soiden turpeessa on Suomen ylivoimaisesti suurin hiilivarasto, jonka säilyttäminen ja kasvattaminen on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta elintärkeää. Kivisuon alueen suojelulla on siis suhteellisesti iso merkitys. Suolla pesii monimuotoinen suoeliöstö, jonka vartijan virkaa toimittaa komeassa kelopuussa pesivä kalasääski”, toteaa Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Ari-Pekka Auvinen.
Kivisuolla kasvaa myös metsää, joka sitoo turpeen tapaan tehokkaasti hiiltä. Alueen metsille ei ole tehty 30–40 vuoteen mitään, ja siellä kasvaa paljon ikivanhoja puita. Lisäksi alueelle kasvaa hyvää vauhtia uutta, nuorempaa metsää sitomaan hiiltä seuraavien vuosikymmenten aikana.
Luonnonperintösäätiö on jo vuodesta 2017 asti havitellut juuri Kivisuon alueen suojelua ja nyt haave saatiin toteutettua Fortum Yritys Alkuperä -asiakkaiden tuella. Aiemmin Fortumin tuella on suojeltu Suden metsä Pirkanmaalla, Mukkavaara Sodankylässä, Järvi-Tarkan laajennusalue Kauhajoella, Laipansalon metsä Kangasalla ja Kuuselan Haka Uudellamaalla.
Luonnonperintösäätiön näkökulmasta Kivisuon alue on osa isompaa suojelullista palapeliä, jota alueelle on rakennettu. Aapasuon alue on alun perin ollut varattuna turvetuotantoon, mutta aluetta ei koskaan kuivatettu. Näin ollen suon paksu turvekerros on saanut säilyä koskemattomana. Näin tapahtuu myös jatkossa pysyvän rauhoituksen turvin. Kivisuon alueella on monta toimijaa, joiden kanssa on puhallettu yhteen hiileen.
”Historiallisesti suot on nähty Suomen kulttuurissa [aiemmin] kuivatuksen kohteena, mutta nykyään ymmärretään niiden merkitys ekosysteemeille. Suojelutyössä tärkeätä on saada toimijat ymmärtämään alueen arvot ja merkitys”, Ari-Pekka Auvinen korostaa.
