Ritalaki sijaitsee Sieppijärven kylän tuntumassa Ritalaki-nimisen vaaran lakea kohti nousevassa koillisrinteessä. Lähin luonnonsuojelualue on 3,3 km länteen sijaitseva Sieppijängän-Pieruvuoman soidensuojelualue. 1,2 km päässä kiinteistön eteläpuolella Ylisenvaaran laella on Struven ketjun kolmiomittauspiste, jonka avulla mitattiin maapallon muotoja 1800-luvun alussa. Luonnonperintösäätiö osti alueen loppuvuonna 2024 ja suojeluun aluetta haettiin vuonna 2025.

Alueen arvokkain osa on pohjoispään noin 2,3 ha ojittamaton soistuma, joka on oletettavasti rämekorpea. Sieltä voi tavata kuusta, mäntyä, harmaaleppää, haapaa, tuomea, raitaa, hieskoivua. Lisäksi vaivaiskoivua, katajaa, suopursua, kurjenjalkaa, ja marjoista juolukkaa, hillaa, puolukkaa, lillukkaa, variksenmarjaa. Myös useita eri rahkasammalia sekä luppoa, naavaa ja poronjäkälää löytyy alueelta.

Ritalakea ylöspäin kiivetessä maasto muuttuu männiköksi. Komeita yli satavuotiaita kilpikaarnaisia petäjiä sekä kynttiläkuusia kasvaa uljaana tuoreen kangasmetsän rinteellä. Siellä täällä näkyy palokoroja muistona kauan sitten tapahtuneesta metsäpalosta. Tuulenkaadot ja lahopuut kertovat alueen pitkäaikaisesta koskemattomuudesta. Kiinteistöllä kasvaa monenlaisia marjoja ja sieniä, ja saattaisi Ritalaessa nähdä metson tai teerenkin. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat ainakin pyy (VU), hömötiainen (EN) ja kuukkeli (NT).