Luonnonperintösäätiö on ostanut Keltalampi-nimisen metsätilan Heinolan ja Mäntyharjun rajalta, Kousanniemeltä Ylä-Rievelin järven eteläpuoleltä. Metsästä on tulossa säätiön neljästoista suojelualue. Keltalammen alueeseen kuuluu paitsi noin 8 hehtaaria metsää myös lähes kokonaan noin puolen hehtaarin lampi.

Keltalammen metsässä vallitsee luonnonmetsän tunnelma: on useita puusukupolvia eri latvuskerroksina, ja keloja esiintyy koko alueella. Metsämaa on kuivahkoa ja tuoretta kangasta, mutta rehevyyttä, melkein lehtomaisuutta esiintyy Keltalammesta lähtevän puron varressa. Puro kulkee suurimmaksi osaksi luonnollisessa uomassa; vain sen niskaa on joskus ihmiskäsin kaivettu, mutta sielläkin puro on palautumassa luonnontilaan. Tämän ansiosta Keltalampi, latvalampi, on asettumassa alkuperäiseen pinnankorkeuteensa. Lampea reunustaa harventamaton rämereunus, muualla metsä kasvaa sakeasti mäntyä ja kuusta. Puronotkossa esiintyy sekametsää. Lehtipuita, lähinnä haapaa, kasvaa tasaisesti koko alueella, joukossa myös järeitä yksilöitä. Polveileva maasto lisää alueen moni-ilmeisyyttä.

Keltalammen ympäristö on nykyoloissa ja näillä korkeuksilla ”erämaata”. Seutua täplittävät lukuisat lammet ja pikkujärvet, maastonmuodot vaihtelevat voimakkaasti, ja vakituinen ihmisasutus jää kauas. Keltalammen lähellä on kahtena kappaleena yhteensä 170 hehtaaria valtion suojelualueita. Tienoolle onkin muodostumassa rauhoitettujen metsien ja pienvesien tiivistymä.

Ympäristön metsiä on viime aikoina voimakkaasti hakattu ja läheisillä valtion suojelualueilla on ainoastaan paikoitellen täysi puusto. Tämän johdosta Keltalammen luonnonmetsän rajat piirtyvät näkyviin myös ilmakuvassa. Alueen myi säätiölle paasolainen Kari Mörsky, joka edusti Toivo Mörskyn kuolinpesää. Hän ei halunnut vuosikymmenet rauhassa kasvaneen metsänsä muuttuvan aukkohakkuuksi.

Ympäristön asumattomuuden ja säästyneiden metsien ansiosta alueella on keskimääräistä suurempi mahdollisuus kohdata uhanalaisia eläimiä. Äskettäin Keltalammen tuntumassa on havaittu emokarhu pentuineen; talvella alueen läpi on jolkotellut susi ja puronnotkossa laskenut liukumäkeä saukko. Läheisyydessä on havaittu harmaapäätikan ja valkoselkätikan pesintä. Kousanniemen kaltaiset laajat metsämantereet ovat tärkeitä metsien uhanalaisille ja harvinaistuneille eliölajeille, ja erityisen tärkeää on jättää niihin pysyvästi hakkaamatonta puustoa sekä luonnontilaisia vesiä.

Kuva: Ilpo Piiroinen.