Luonnonperintösäätiö osti Vakka-Suomesta Taivassalon kunnasta noin kahdeksan hehtaarin metsäalueen, joka on nimeltään Järvenranta.

”Suojelualue sijaitsee maamme monimuotoisimmalla kasvillisuusvyöhykkeellä, niin kutsutulla tammivyöhykkeellä lounaisimmassa Suomessa”, kertoo Luonnonperintösäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, agronomi Mikko Hovila.

Alueen pinta-alasta neljännes on kuivatun Taipaleenjärven länsiosaa, joka on muodostunut kauttaaltaan järviruokoa kasvavaksi kosteikoksi. Kosteikolla on tavattu rauhoitettua viitasammakkoa, joka on EU:n luontodirektiivissä saanut erityissuojeltavan aseman. Kosteikolla viihtyvistä linnuista siellä on havaittu pajusirkkuja ja ruokokerttusia. Tarkempi linnustoselvitys on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa.

Taipaleenjärven kosteikko vaihettuu metsäksi kapealla koivua kasvavalla luhtavyöhykkeellä, joka tulva-aikoina on veden peittämää.

”Järvenrannan kaltainen käsittelemättömänä säilynyt ekologinen vaihettumisvyöhyke eli ekotoni on nykyluonnossamme harvinainen näky. Luontainen, heleä koivuvyöhyke on ilo retkeilijän silmälle”, Mikko Hovila toteaa tyytyväisenä.

Järvenrannan länsireunalla on pari hehtaaria järeämpää sekapuustoa, joka saa ajan kuluessa lisää vanhan luonnonmetsän piirteitä. Paikoin jo järeiksi kasvaneet haavat ovat merkkinä metsän monimuotoisuudesta. Kulkija voi alueella törmätä esimerkiksi raikuvasti huutelevaan palokärkeen.

Metsäala jatkuu kaakkoisosaan, josta löytyy järeitä mäntyjä. Alueella on myös katajikkoa kasvava metsittyvä keto sekä viljelemättä jäänyt, umpeen kasvava peltoheitto, jotka kertovat alueen historiasta. Pelloilla saalistaa hiirihaukka, jolle uusi suojelualue luo pysyvän turvapaikan.

Kuva: Mikko Hovila

Järvenranta kartalla.