Kettukangas, Haapavesi

Kettukangas Suojelualue Luonnonperintösäätiö

Kartta: Kettukangas kartalla

Kun Kettukankaan metsää tarjottiin Luonnonperintösäätiölle syksyllä 2019, näytti 32,3 hehtaarin alue ilmakuvissa ja puustotietojen perusteella hyvältä: yhtenäistä, valtaosin 110-vuotiasta metsää, kasvupaikaltaan miltei kokonaan lehtoa ja lehtokorpea. Metsän erityisyys paljastui lopullisesti paikan päällä. Todella harvoin tulee vastaan niin laajaa aluetta, jolla haapa havittelee pääpuulajin asemaa lähes kauttaaltaan.

Kettukangas on haapojen valtakuntaa. Haavalla on vain pientä taloudellista arvoa, mutta luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta haapa on Kettukankaan alueen varsinainen rikkaus. Haavan runsaus selittyy maaperän ravinteisuuden lisäksi alueen historialla. Alue toimi pitkään metsälaitumena, ja kun laidunnus muutama vuosikymmen sitten loppui, ei metsää yritetty viljellä tai hoitaa talousmetsäksi, vaan haavikko sai jatkaa omalakista kehitystään. Kettukankaan kookkaimmat haavat ovat ehtineet saada kylkiinsä palokärjen ja muiden tikkojen koloja ja vanhimmat ovat jo tyystin keloutuneet.

Metsä on lähes yksinomaan lehtoa. Metsänpohjan kasvillisuus muodostuu orvokeista, kortteista ja saniaisista sekä tietysti käenkaaleista eli kansanomaisesti ketunleivästä. Kettukankaan linnusto on monipuolinen. Ristiin kaatuneiden kuusten alta nousee peukaloinen täyteen lauluun ja kuolleen koivun irronneen kaarnan alta huomaa satunnainen vieras puukiipijän pesän. Metsoja rysähtää lentoon useastakin kohdasta. Tikkoja on useita lajeja eteläisestä harmaapäätikasta pohjoiseen pohjatikkaan. Alueelta on löydetty myös lapinpöllön pesä. Hyvien myyrävuosien sattuessa lapinpöllö pesii alueella luultavasti vielä jatkossakin.

Luonnonperintösäätiö osti Kettukankaan alueen elokuussa 2018 kuolleen Veikko Honkalan perikunnalta. Perikunta on yksimielinen siitä, että kotitilan haavat ovat arvokkaita juuri siellä, minne ovat sattuneet syntymään eli Kettukankaan metsässä.

Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Osta pala Kettukangasta lahjaksi tai itselle!