Luonnonperintösäätiön toukokuussa 2017 ostama Vaarinmetsä on yhtenäinen, kauttaaltaan samaa puusukupolvea oleva kuusikko Kokkolan Sokojalla. Metsällä on ikää noin 80 vuotta ja kokoa 4,3 hehtaaria. Hoitamattomuudesta johtuen Vaarinmetsän puusto on jo varsin luonnontilaista ja lahopuutakin on alkanut kertyä. Varjoon jääneiden ja lumikuorman alla katkenneiden puiden lisäksi alueen pohjoisrajalla on pienialainen tuulenkaatoalue, jossa parikymmentä tukkipuurunkoa makaa kylki kyljessä turvallisesti suojelualueen puolella.

Suorakulmion muotoisen, itä-länsisuuntaisen alueen molemmissa päissä on kangasmaata. Itäpäädyn kuivalla maalla on useita siirtolohkareita, joiden kylkiä peittää ainavihanta kallioimarrekasvusto. Kangasmaiden keskellä on sammaleinen korpipainanne, jonka tummuudesta nousevat hiirenportaan vaaleanvihreät lehvät. Metsässä elävät muun muassa varpuspöllö, töyhtötiainen ja pyy, eikä olisi mahdotonta, että sieltä löydettäisiin vielä liito-oravankin jälkiä.

Alueen Luonnonperintösäätiölle myi Lars Hällisin perikunta, jonka jäsenistä useimmille Lars oli Lars-vaari ja hänen metsänsä vaarinmetsä. Lars Hällisin toive oli, ettei metsää koskaan hävitetä. Kaupan myötä vaarin toive sai sinetin ja alueen nimeksi jäi luontevasti vaarinmetsä.

Lars Hällis teki elämäntyönsä K-kauppiaana Kokkolassa. Etenkin eläkkeelle jäätyään hän oli tuttu näky metsätielle johtavalla kylänraitilla. Ajan tavan mukaan metsään täytyi olla jotakin asiaa, ja niinpä Larskin kantoi mukanaan asetta. Saalista hän toi kotiin kuitenkin vain harvoin. Riistaa tärkeämpi kotiin tuominen taisi vaarille olla mielenrauha. Nyt vaarinmetsä kutsuu seuraavia sukupolvia luokseen kuusikon rauhoittavaan hämärään.