Riihilahden tila Etelä-Karjalasta testamentilla Luonnonperintösäätiölle

Luonnonperintösäätiön suojelualue Riihilahti

Luonnonperintösäätiö on saanut merkittävän perinnön Lappeenrannasta, Riihilahden tilan, joka sijaitsee Saimaan rannalla Niemisenkärjessä.

Säätiö oli jo aiemmin ostanut pienen osan tilasta varmistaakseen sen suojelun. Riihilahden tilaan kuuluu muutama kilometri rakentamatonta Saimaan rantaa, sata vuotta lähes koskemattomana kasvanut metsä, vanha pihapiiri rakennuksineen ja sen tuntumassa arvokasta perinnemaisemaa niittyineen ja ketoineen.

Riihilahden arvokas ja monimuotoinen metsä on pinta-alaltaan noin 35 hehtaaria. Havuvaltaisessa metsässä kasvaa myös koivua, haapaa ja metsälehmuksia; erityisesti kallioiden välisissä laaksoissa metsänpohja on rehevää. Riihilahden metsässä menestyvät metso, kanahaukka, liito-orava ja ranta-alueella majava; myös rupikonnat ja kyykäärmeet saavat elää täällä rauhassa.

Säätiö on myötävaikuttanut siihen, että tilalla asuneiden Ahosten sisarusten aikana alueesta suurin osa sai jo luonnonsuojelulain turvan. Tärkeitä osia mm. rannoissa on kuitenkin yhä suojelematta, samoin maisemallisesti tärkeät metsänreunat, ja nyt säätiön perittyä koko tilan suojelemattomatkin osat tulevat rauhoituksen piiriin. Kaikenkaikkiaan syntyy noin 36 hehtaarin suojelualue. Lisäksi suoraan etelänaapurina on yli 24 hehtaarin kokoinen Suoja-Riihilahden suojelualue, joka kuuluu toiselle omistajalle. Yhtenäistä suojelualuetta saadaan siis yli 60 hehtaaria.

Riihilahden eli Aholan tilaan kuuluu noin hehtaari arvokasta perinnemaisemaa, niittyä ja kuivaa ketoa, joita hoidetaan talkoovoimin käsin niittämällä ja heinäseipäissä kuivaamalla. Niityillä voi nähdä paljon erilajisia perhosia, siellä viihtyvät myös heinäsirkat ja monet muut hyönteiset. Tiluksilla on tehty hyönteistutkimusta ja siellä elää merkittävä määrä erilaisia koppakuoriaisia.

Riihilahdessa on asuttu jo muinaisista ajoista asti: hiekkaisesta rinteensyrjästä on tehty kivikautisia löytöjä. Nykyiset rakennukset edustavat Saimaan saaristotilojen perinteistä hirsirakentamista, jonka perusratkaisut ovat säilyneet samoina satoja, jopa tuhansia vuosia. Päärakennus on vuodelta 1903. Ahosten sisarusten toiveesta säätiö on sitoutunut säilyttämään tilakeskuksen. Kunnostukset pyritään tekemään perinteisin menetelmin ja osin talkoovoimin. Tänä kesänä tilalla on korjattu rakennusten kattoja.

Riihilahden tilan sijainti itärajan lähellä suojelullisella hot-spot -alueella, kytkeytyneisyys, rakentamattomat rannat, sata vuotta koskematon metsä, alueen yhtenäisyys ja koko tekevät siitä yhden Luonnonperintösäätiön tärkeimmistä suojelukohteista.

Näin myös saadaan vahvistettu Etelä-Karjalan suojelua, maakunnassa kun on Suomen maakunnista vähiten luonnonsuojelualueita.

KUVA: Anneli Jussila

Riihilahti Maanmittauslaitoksen karttapaikalla
 

Metsäkaupat