Suomen satavuotisjuhla siivitti Luonnonperintösäätiön suojelemat hehtaarit ennätyslukemiin

Luonnonperintösäätiön suojelualue Wikskog

 

Valtion Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja on innostanut yksityishenkilöitä suojelemaan suomalaista luontoa kuluneena vuonna. Luonnonperintösäätiön kautta luontolahja-alueita kampanjaan saatiin noin 540 hehtaaria, mikä on säätiön 22-vuotisen historian suurin suojelun piiriin saatettujen alueiden määrä vuoden aikana. Kaikille alueille on haettu pysyvä rauhoitus luonnonsuojelulailla.

Korvauksettoman suojelun yhtenä merkittävänä kannustimena oli valtion lupaus osallistua luontolahjakampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaava pinta-ala, eli kaksinkertaistaa suojeluala. Kampanjan tavoite ylitettiin joulukuun puolivälissä, jolloin kahdentuhannen hehtaarin raja rikkoutui – ja vielä lisää on tulossa loppuvuoden aikana. Valtakunnallisena tavoitteena oli saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita.

− Kansalaiset ovat lahjoittaneet ilahduttavasti metsien ja soiden suojeluun varsinkin loppuvuodesta, lämmin kiitos heille siitä. Suomen merkkipäivä ja yleinen huolestuminen suojelun riittämättömyydestä ovat saaneet ihmiset heräämään ja osallistumaan, sanoo Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila.

Luonnonperintösäätiö sai kampanjan kautta lahjoituksia noin 210 000 euroa. Rahat käytettiin nopeasti suojelukohteiden ostamiseen.

23 luontolahjaa kymmenessä maakunnassa

Luonnonperintösäätiön Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan ilmoitettuja suojelualueita on 23 kappaletta kymmenessä eri maakunnassa. Suurin suojelualue on yli sadan hehtaarin kokoinen ja pienin 3,9 hehtaaria.

Kahdessa osassa vuosina 2016−17 Alavuden Töysästä hankittu Haveri-Lampila on yhteensä 70 hehtaarin suuruinen maisemallisesti eheä metsä kallioineen, notkoineen ja lammenrantoineen.

Pohjois-Karjalan Juuassa sijaitseva 19-hehtaarinen Havukkakorpi on nimensä mukaisesti haukkametsää. Alueella on vanhaa, tiheää havupuumetsää ja kiemurtelevan Räksiinpuron viehättävä laakso, jossa on liito-oravan elinpiiri.

Inarin Kuusimukka, 20 hehtaaria, ehti tammikuussa 2017 ensimmäisenä saamaan Luontolahja-statuksen. Kyseessä on Ivalojoen mutkassa sijaitseva rehevä rantametsä, jossa kuusi esiintyy pohjoisrajoillaan.

Hiljaisella seudulla Mänttä-Vilppulassa sijaitseva vanha, moni-ilmeinen Kaukametsän suojelualue on karhun talvehtimisseutua. Alue on 18 hehtaarin suuruinen.

Säätiön suurimpaan luonnonsuojelualueeseen, nyt 160 hehtaarin suuruiseen Aarnivalkea-Kivisuohon saatiin luontolahjana reilun sadan hehtaarin lisäys. Suurehkoja metsäsaarekkeita sisältävä linnustoltaan arvokas suoalue sijaitsee Kuusamon sinisten vaarojen läheisyydessä.

Hollolan Paimelan hienot vanhat metsät Kullerolehto (14 ha) ja Koirasuonmäki-Pertinkulma (n. 16 ha) ovat osa kylän suojelualueiden saaristoa ja tarjoavat suojan liito-oravalle ja useille muille lajeille.

Oulun Kuovisuo toi 41 hehtaarin lisän luontolahjoihin. Luonnontilaisen suon laidoilla elävät muun muassa riekot ja harvinaistunut pohjansirkku.

Kokkolan Sokojalla sijaitseva neljän hehtaarin hämyisä kuusikko, Vaarinmetsä, on varpuspöllön, töyhtötiaisen ja pyyn elinpiiriä.

Kiteen Ahomaa on testamentilla saatu 17 hehtaarin metsätila, jossa on vanhoille niityille kehittyneitä lehtimetsiä ja eri-ikäisiä, luonnontilaan palautuvia entisiä talousmetsiä.

Lahjana säätiö sai Vetlotin saaresta Vöyristä yhdeksän hehtaarin suuruisen Wikskogin luonnonsuojelualueen. Tämä luontolahja on kuusivaltaista peikkometsää sammaleen peittämine siirtolohkareineen ja komeine merenrannan tervaleppineen.

Toivakkalainen Mikko Hakanen testamenttasi säätiölle viisi tilaa. Hakasen perintönä säätiön alueisiin saatiin kymmenen hehtaarin Korvenkehto, 16 hehtaarin Kääntölä ja neljän hehtaarin Toimela Toivakasta sekä 75 hehtaarin Soidinsalo Pihtiputaalta ja 41 hehtaarin Syväjoensalo  Kajaanista.

Alavudelta Luonnonperintösäätiölle ostettiin kaksi tilaa, kahdeksan hehtaarin Kruununmaa ja 13 hehtaarin Tevalehto. Kokonaan ojittamaton Kruununmaan suo on uhanalaisten perhosten kotikontua ja Tevalehto kosteapohjainen tulvametsä, jonka halki virtaa tumma Tevajoki.

13 hehtaarin suuruinen, lähes kaksisataavuotias jylhä Itäkankaan suojelualue sijaitsee Pudasjärven Itäkankaalla.

Juuasta säätiö osti kaksi neljän hehtaarin metsäaluetta syksyllä. Ängelmän tulvavesien ruokkiman rehevän korven ja metsäluhdan kasvillisuus on edustavaa. Yövilkanpuron alue muodostuu lähes kokonaan yli satavuotiaasta kuusikosta, jossa pesii hiirihaukka. Pohjois-Karjalasta hankittiin myös kolmas alue, 18 hehtaarin Tikkapiilo, josta tuli säätiön itäisin alue. Tarjouskilpailulla saadulla alueella vältettiin näin metsän avohakkuu tikkojen paratiisissa.

Satakunnan Harjavallasta hankittu 15 hehtaarin Porolansuo on avosuota, jonka lävitse kulkee harjumainen jono suosaarekkeita. Nevalla on sääksen pesäpuu.
 

KUVA: Isotalvikkeja Wikskogin suojelualueella Vöyrissä. Ari-Pekka Auvinen.

Mediatiedotteet