Haveri-Lampila, Töysä

Näin löydät Lampilaan. Linkki kansalaisen karttapaikalla.

Haveri-Lampilan suojelualue Alavuden Töysässä on syntynyt kahdessa osassa vuosina 2016 ja 2017. Alue on yhteensä noin 70 hehtaarin suuruinen, hyvä lisä Etelä-Pohjanmaan vähäisiin metsänsuojelualueisiin.

Kesällä 2016 säätiö osti noin 35 hehtaarin Lampilan metsän. Alue ulottuu neljässä kohdin neljän eri lammen rantaan. Pitkät rantaviivat uudella suojelualueella on Pyörähäisen ja Haverin lammilla. Lammet ovat monien vesilintujen ja kurjen suosiossa pesimäalueina.
Lampilan metsä on harvinaisen kaunis ja eheä, kantoja ei näy missään, ja puusto on kaikkialla täyskorkeaa. Erityisesti maastonmuodot ja pienvesien runsaus lisäävät alueen monimuotoisuutta ja viehättävyyttä. Metsä kasvaa lähinnä havupuita, muutamassa kohdin entisillä niityillä myös leppää, koivua ja haapaa. Alueeseen sisältyy upeita jäkälän peittämiä kallioita ja niiden väliin jääviä soisia painanteita, joissa kanalinnut pitävät keväällä soidintaan. Pyörähäisen rantaan kallio laskee komeana jyrkänteenä.  Pohjoislaidan pieni peltotilkku saa jäädä kasvamaan kimalaisten ja perhosten suosimia pajuja.

Lampilan myivät säätiölle suoraan suojelutarkoitukseen sen omistajat, joiden omistukseen jäi tilan pihapiiri ja pienet pellot.

Kevättalvella 2017 säätiö sai ostaa Lampilan naapurista runsaan 34 hehtaarin Haverin tilan sen perineeltä suojelumyönteiseltä omistajalta. Suoraan rajanaapurina oleva suurehko metsätila oli täydensi Lampilan alueen ilahduttavalla tavalla ja kokonaisuus sai nimekseen Haveri-Lampila.

Haverin puoli kasvaa sekin ehjää, vanhaa tai nopeasti ikääntyvää havuvaltaista metsää pinnanmuodoiltaan vaihtelevassa maastossa. Vanhimmat metsäkuviot sijaitsevat alueen keskiosissa ja Haverinlammen länsirannalla.  Lammenrantoja ei ole niin paljon kuin Lampilan puolella, mutta metsä on paikoin vanhempaa. Monin paikoin metsä on monikerroksista, luonnonmetsän kaltaista.

Haverin pohjoisrajan suunnassa maasto on karumpaa ja puusto mäntyvaltaista. Siellä sijaitsee myös mielenkiintoisia, erikoisen muotoisia kivenlohkareita. Koko alue on puustoinen kuten viereinen Lampilakin, lukuun ottamatta Haverinlammen molempiin päihin aikoinaan raivattuja pikku peltoja. Nyt ne kasvavat 1980-luvulla istutettua koivumetsää. Näitä tasaikäisiä koivikoita on helppo luonnonmukaistaa esimerkiksi kaulaamalla puita sieltä täältä. Arvokasta uudessa suojelukokonaisuudessa on lisäksi se, että lähes koko kaunis Haverinlampi tuli nyt suojelun piiriin. Vain pieni kaistale pohjoisrannalla jää toiselle omistajalle.

Haverinlampeen laskevan puron varrella on havaittavissa jälkiä majavan puuhista. Suojelualue tarjoaa majavalle uuden mahdollisuuden patojen ja kekopesän rakentamiseen rauhassa metsästykseltä ja häirinnältä.

Tuulenkaatoja on Haveri-Lampilasta jonkin verran korjattu, mutta tuulet puhaltavat edelleen ja luonnontila saavutetaan tällaisessa eheässä metsässä nopeasti. Tärkeän lahopuun määrä lisääntyy lähivuosina.
Haveri-Lampilan viehätystä  lisää myös se, että suojelualue sijaitsee harvinaisen hiljaisella, metsäisellä seudulla kaukana suurista teistä ja taajamista.
 

KUVA: Anneli Jussila

 

Kuvagalleria