Kyöpelinvuori, Mäntyharju

KARTTA: Kyöpelinvuori kansalaisen karttapaikalla

Luonnonperintösäätiö osti Kyöpelinvuoren metsän syksyllä 2004. Alueen 17 hehtaariin mahtuu monenlaisia elinympäristöjä, ja suojelualue on pinnanmuodoiltaan erityisen mielenkiintoinen. Sen läpi virtaa Vaaherpuro, joka kiemurtelee luonnontilaisessa uomassaan kaivertaen sitä paikoin syvälle hiekkatörmien väliin. Purolaakso varsinkin eteläpäässään on suojelualueen villeintä ympäristöä. Suojelualueen länsipuolella kohoaa sokeritoppamainen Kyöpelinvuori, ja sen rinteillä esiintyy mm. vanhaa kolohaavikkoa. Metsämaisemaa hallitsevat eri-ikäiset havupuut, mutta joukossa on huomattavasti lehtipuitakin, etenkin koivuja ja haapoja. 

Metsässä kulkijaa kiehtoo alueen moni-ilmeisyys. Maastotyypit vaihtelevat korvesta kuiviin kangasmetsiin. Vaaherpuron vehmailta rantamilta pääsee nopeasti aivan toisenlaiseen ympäristöön, jyrkkärinteisen ja kapean Kyöpelinvuoren laelle palleroporonjäkälän ja naavaisten, vanhojen mäntyjen luo. Nimi Kyöpelinvuori vihjaa, että vuoren poikkeuksellinen muoto on virittänyt entisajan ihmisten mielikuvitusta. Kun laskeutuu vuorelta, voi vaeltaa vaikkapa läheiseen korpeen: siellä maata peittää yhtenäinen rahkasammalmatto, josta kuuset, koivut ja valkoisen laikkajäkälän peittämät haavat nousevat.

Kyöpelinvuoren metsän useat kookkaat muurahaispesät kertovat osaltaan luonnontilan jatkumosta. 

Metsän pesimälinnustoon kuuluvat mm. kanahaukka ja pohjantikka. 

Kesällä 2006 Luonnonperintösäätiö auttoi Pro Luontokuva -yhdistystä hankkimaan 1,4 hehtaarin kokoisen metsän aivan Kyöpelinvuoren suojelualueen kupeelta, jolloin suojeltu alue kasvoi 18,4 hehtaarin laajuiseksi. Vuonna 2010 Etelä-Savon Ely-keskus osti alueen länsipuolelta 22 hehtaaria lisämaata, laadultaan hieman nuorempaa metsää, joka muodostaa erinomaisen suojavyöhykkeen Kyöpelinvuoren vanhalle ydinosalle. Kokonaisuutena suojeltua aluetta on jo yli 40 hehtaaria.

Kuva: Risto Sauso.

Muista ystävää Kyöpelinvuoren metsälahjakortilla!

Kuvagalleria